18.6.2016

Hanasaku Iroha

Hanasaku Irohasta tuli niiden viikkojen aikana, joina sarjaa seurasin, kuin toinen kotini ja perheeni. Oli todella huikeaa, miten hyvin sarjan hahmoihin pääsi sisälle, ja miten tunsin olevani osa sitä maailmaa. Enkä oikeastaan edes osaa sanoa, mistä se johtuu! Ehkä siitä, miten sarjassa osattiin ilmaista hahmojen tunteet käyttämättä ollenkaan sanoja – esimerkiksi Toorun käytöksestä tajusin heti hänen olevan ihastunut Ohanaan, ja Minkosta taas näki, millainen ristiriita oli mustasukkaisuuden ja kaveruuden välillä. Tunteet välittyivät todella hyvin, ilman että niitä korostettiin liikaa.


15.6.2016

Desucon 2016

En alun perin edes ollut menossa Desuconiin tänä vuonna, kun en meinannut ohjelmakartasta löytää mitään kiinnostavaa ohjelmaa ensimmäistä kertaa ikinä, mutta kaverit saivat valitettavasti ylipuhuttua. Sainpahan samalla vietyä taas mangaa kirppikselle, niin se on vaan vähentynyt muutaman vuoden takaisesta neljästä kassista puolikkaaseen. Kaiken kaikkiaan jäi kuitenkin vähän sellainen fiilis, että tästäkö nyt maksoin kolmekymppiä.

Perjantai alkoi avajaisilla. Frostbitessa jätin ensimmäistä kertaa avajaiset väliin ja päätin silloin, että toista kertaa en tee niin. Oli hyvä päätös, koska avajaisten ja päättäjäisten tarina oli hauska ja toimiva, ihanaa että oli vaihteeksi vähän jotain erilaista. Okei, kyllähän osa repliikeistä ja näyttelystä oli vähän tökeröä, ja varmaan sitä juontakin olisi voinut vähän hioa, mutta oli kuitenkin kiva että avajaiset ja varsinkin päättäjäiset eivät olleet pelkästään ohjelman mainostusta ja voittajien julkistamista.