tag:blogger.com,1999:blog-1653342072563954052024-03-14T22:04:34.972+02:00ShievanimeShievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.comBlogger181125tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-16319611562869889952024-03-03T16:44:00.001+02:002024-03-03T16:53:09.553+02:00Puetaan pojat mekkoihin ja nauretaan niille - Genderbendaus Persona 4:ssä ja Final Fantasy VII RemakessaOlen perinteisesti pelannut jonkun pitkän roolipelin talven aikana. Kaksi vuotta sitten se oli Persona 5, viime vuonna Final Fantasy VII Remake ja tänä vuonna Persona 4. Kaikki hyviä pelejä, ja Persona 4:stä ehkä teen oman postauksen kunhan viimeiset Golden-osuudet on läpi, mutta yksi asia jäi pelissä niin pahasti kaihertamaan, että se vaatii ihan oman postauksensa. <div><br /></div><div>Samaan aikaan kuin itse pelasin Final Fantasy VII Remakea, pelasi mieheni sitä myös ollen aina pari askelta jäljessä. Häntä ei huvittanut seurata tarinaa ja skippasi kaikki välianimaatiot (joka on siis aivan täysin väärä tapa pelata mitään Final Fantasya, mutta jos siitä pelkästä taistelusta jotain hupia sai, niin mikäs siinä). Yksi tarinakohtaus jolta ei voinut välttyä oli se, kun Cloud puettiin mekkoon, jotta hän voisi soluttautua Don Corneon kartanolle, ja se rytmiminipeli, jossa Cloud joutui Honey Been lavalle tanssimaan. Nämä molemmat saivat itsessäni aikaan hihitystä ja teini-iästä asti uinuneen fujoshin heräämisen, kun taas mieheni lähinnä huokaili ja pyöritteli silmiään. </div><div><br /></div><div style="text-align: center;"><iframe allowfullscreen="" class="BLOG_video_class" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/d9eIaU2yTBk" width="320" youtube-src-id="d9eIaU2yTBk"></iframe></div><div><br /></div><div><span><a name='more'></a></span>Koko homman voisi kuitata vain sillä, että fanipalvelu iski oikeaan osoitteeseen. Nautin suuresti kaikesta Cloudin kiusoittelusta koko pelin aikana (jota suunnilleen kaikki hahmot harrastivat). Cloudin kylmäkiskoiset ja vaivaantuneet reaktiot olivat aina yhtä ihania. Mieheni taas ei tykännyt yhtään koko hahmosta, toisaalta ilman niiden välianimaatioiden katsomista hahmo tietysti jäikin yksipuoliseksi miekanheiluttajaksi. </div><div><br /></div><div>Persona 4:ssä on tarinapätkä, jossa kaikki tyttöhahmot ilmoitetaan vasten tahtoaan kauneuskilpailuun. Kostoksi tytöt ilmoittavat kaikki pojat drag show-kisaan. Persona 4:ssä on jo muutenkin pojaksi pukeutuva tyttö sekä poika, joka on kiinnostunut ompelemisesta, joten odotin, että kohtaus voisi olla hauska ja hahmojen asut hienoja. Siitä jäi kuitenkin todella pettynyt ja jopa iljettävä olo. Kohtauksen jälkeen aloin miettimään enemmän myös sitä, olinkohan sittenkin väärässä hihitellessäni Cloudille? Ehkä miesten pukeminen mekkoon vastentahtoisesti ei olekaan niin hauska juttu? </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen="" class="BLOG_video_class" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/Zy9C0qooyp0" width="320" youtube-src-id="Zy9C0qooyp0"></iframe></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div>Kohtauksessa pojat marssitetaan yksi kerrallaan lavalle, ja kuullaan yleisön kommentteja: naurua ja inhoreaktioita, tyyliin "Ei olisi tuosta tyypistä uskonut" ja "Näyttää ihan kamalalta". Kaikki aiemmat dialogitkin olivat olleet sitä, että kukaan ei haluaisi osallistua, ja kun itse valitsin vaihtoehdoksi tyyliin että "yritetään sitten oikein kunnolla", niin muiden reaktiot olivat ihmetteleviä. Lopulta lavalle astelee Teddy, jota kaikki pitää söpönä ja voittaa koko kisan. </div><div><br /></div><div>Ehkä olen katsonut liikaa RuPaul's Drag Racea, mutta en osannut yhtään odottaa tällaista näkökulmaa asiaan. Odotin, että kaikki pojat olisi hienosti puettu ja meikattu (tytöt kuitenkin auttoivat siinä). Nauramisesta ja ilkeistä kommenteista tuli vain yksinkertaisesti paha mieli, eikä Teddykään lopulta pelastanut asiaa. Persona 4 on yli 15 vuotta vanha peli, joka näkyy paitsi grafiikassa, niin myös tarinassa. Tämän tapauksen lisäksi monet muut juonikuviot ovat tyyliä "haluaisin poiketa valtavirrasta, mutta oikeastaan, en haluakaan". Toivon ettei tällainen menisi läpi enää tänä päivänä.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3IDqGzVjqptAMfJhwH-F6SE-2CiXPBlSV9DcKs8Vp82m2iNU1vIJbUh0PerwGE69V4SNk0hAscJGqTCT70ObZyVc_mf_bagWY3IMYk2_AAj0_Bo6u22zweJQBK2otsicGaGksrigYJeDMUoLsu5RhbXEE6mFYiwBOL0dMcYZFpnQOpsSdoiG4heoi03ZW/s1430/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202024-03-01%20203533.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1079" data-original-width="1430" height="301" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3IDqGzVjqptAMfJhwH-F6SE-2CiXPBlSV9DcKs8Vp82m2iNU1vIJbUh0PerwGE69V4SNk0hAscJGqTCT70ObZyVc_mf_bagWY3IMYk2_AAj0_Bo6u22zweJQBK2otsicGaGksrigYJeDMUoLsu5RhbXEE6mFYiwBOL0dMcYZFpnQOpsSdoiG4heoi03ZW/w400-h301/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202024-03-01%20203533.png" width="400" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div>Kun mietin, miksi Persona 4:n genderbendaus aiheutti minussa niin vahvasti iljettävän fiiliksen ja FFVII hihitystä, totesin niiden lähestymistavan asiaan olevan hyvin erilaiset. Siinä missä Persona 4:ssä pojat oli puettu okama-tyylisesti niin, että he näyttivät vain mekkoon pukeutuneilta pojilta, oli FFVII:ssä Cloudin tarkoitus oikeasti mennä läpi naisena, ainakin hetkellisesti. Cloudin kävellessä kadulla kuullaan myös kommentteja muilta ihmisiltä, ja ne ovat pääasiassa luokkaa "onpa kaunis nainen". </div><div><br /></div><div>Cloudin naiskokemus on itseasiassa aika silmiä avaava. Juuri aiemmin hän on kävellyt samalla hämärällä kadulla ison miekan kanssa hauikset paistaen, ja kun hetken päästä sitä kävellään suuri mekko päällä ja naisoletettuna, niin se näyttääkin huomattavasti uhkaavammalta. Miehet vislaavat ja huutelevat perään, ja sen kadun päässä odottaa Don Corleone, joka tietysti innostuu Cloudin nähdessään. Siinä vaiheessa on onneksi turvallista vetää miekka esiin. Vaikka Cloudin naiseksi pukeminen on varmasti silkassa fanipalvelu- ja huumorimielessä tehty, siinä arvostetaan nais-Cloudia ihan eri tavalla kuin Persona 4:n poikaraukkoja. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJoSKL28kWLmrCiNzJQmL7v4pxAOnExz-Mbrl4phs71O05sOF8BE2naxKDOl9VIiPAfHWa9xsPlzm26GyCcpJTMaDEsSOI-xhrI6mlGFxUeNb_Llxx_36Kq3kgXWVib-gkv-p0SW3Qw28UHznRTSuNNKXDOZONdxTgmol3M4_guv-O-eAdLQINMcG0p0NR/s1919/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202024-03-01%20202009.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1070" data-original-width="1919" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJoSKL28kWLmrCiNzJQmL7v4pxAOnExz-Mbrl4phs71O05sOF8BE2naxKDOl9VIiPAfHWa9xsPlzm26GyCcpJTMaDEsSOI-xhrI6mlGFxUeNb_Llxx_36Kq3kgXWVib-gkv-p0SW3Qw28UHznRTSuNNKXDOZONdxTgmol3M4_guv-O-eAdLQINMcG0p0NR/w400-h223/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202024-03-01%20202009.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"True beauty is an expression of the heart. <br />A thing without shame, to which notions of gender don't apply."<br />- Andrea</td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Japani nyt tietysti on tunnettu siitä, ettei siellä vähemmistöillä ole kovin hyvät oltavat. Homoja ei hyväksytä, varmasti vielä vähemmän transihmisiä. Jos japanilaiset haluavat kuitenkin kansainvälisille markkinoille - ja AAA-pelien kanssa näin varmasti on - täytyy ottaa huomioon myös muiden (länsi)maiden moraalinen koodisto ja se, missä valossa tällaisia asioita käsitellään. Seksuaalivähemmistöjen käsittely on tietysti helppoa, kun jättää ne vain käsittelemättä (kuten esimerkiksi muuttaa päähenkilön ihastuksen tuoliksi, jos se kerran ei voi olla samaa sukupuolta, kuten Suzumessa). Tuntuu kuitenkin, että japanissa - kuten monissa muissakin maissa - toisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumisella tai roolien esittämisellä on pitkät perinteet kulttuurissa esimerkiksi teatterin myötä. Sellaisia juonikuvioita näkee siis huomattavasti useammin ns. valtavirran teoksissa, kuin esimerkiksi homohahmoja. Kyseessä kun ei välttämättä tarvitse olla mikään sukupuoli-identiteettiasia ja siten tabujen rikkominen, vaan ihan normaali juonielementti.</div><div><br /></div><div>Animen suhteen on nykyään varsinkin nuorten keskuudessa ollut paljon polemiikkia siitä, onko ok katsoa tiettyjä sarjoja (kuten oma nuoruuden lempparini Ouran High School Host Club) saati tykätä niistä, jos niissä on jotain "ongelmallisia" asioita (kuten Ouranin kaksosten insesti-esitys). Itse en ole ihan samaa mieltä kuin monet z-sukupolven edustajat, jotka aina vaativat poliittista korrektiutta ja pitävät fanserviceä suunnilleen aina inhottavana asiana (ainakin jos fanipalvelu ei ole juuri heille suunnattua). Mielestäni on ihan ok, että on olemassa vaikkapa ecchi- tai isekai-sarjoja, eihän minun niitä tarvitse katsoa. Ennemmin kuin kieltämällä "vääränlaisen" fanipalvelun olen sillä kannalla, että parempi vastaisku olisi tehdä enemmän toisenlaista fanipalvelua, jokaiselle jotain. Jossain tietysti menee raja, ja itseänikin on alkanut nykyään iljettämään sellaiset jutut (kuten liian nuorten näköisten hahmojen seksualisointi tai epärealistisen isot tissit), mitkä joskus teinivuosina koki paljon normaalimpana asiana. Toisaalta on myös eri asia nähdä epämiellyttävää fanserviceä sellaisessa teoksessa, jolta sitä ei odota. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY7SVUe4wCWmvLZlVA1u6wih6xIPxHEOQtAjyMyJMFEpMo2xMchIA3tGKmkcmlMA_iqY7F3b2gqpaV7S97asSD84EKPuEyucWjFGqdq67QSilcyWdupoXF-Xr-eObSRqcLOcWoJvy3I6DQ9SqqFAJ7WKTQdqkMf99NN3EfjuIKmLrDbGaf8nfbCDI-ShWg/s599/hikaru-kaoru.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="599" data-original-width="439" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY7SVUe4wCWmvLZlVA1u6wih6xIPxHEOQtAjyMyJMFEpMo2xMchIA3tGKmkcmlMA_iqY7F3b2gqpaV7S97asSD84EKPuEyucWjFGqdq67QSilcyWdupoXF-Xr-eObSRqcLOcWoJvy3I6DQ9SqqFAJ7WKTQdqkMf99NN3EfjuIKmLrDbGaf8nfbCDI-ShWg/s320/hikaru-kaoru.jpg" width="235" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ouranin kaksoset</td></tr></tbody></table><br /><div>Tietysti tullaan vielä siihen kysymykseen, ovatko yllä esitellyt kaksi esimerkkiä fanipalvelua, ja jos ovat, niin kuinka onnistunutta? Final Fantasyn tapauksessa homma on ihan selvä. Cloud laitetaan tanssimaan ja sitten pukeutumaan naiseksi. Cloudia ryöpytetään koko pelin aikana monin tavoin, ja sen pointtina on ehkä se, että sotilas-yrmy alkaa pikkuhiljaa oppimaan sosiaalisia taitoja ja tapaa paljon erilaisia ihmisiä verrattuna muihin sotilas-yrmykavereihinsa. Cloudin hahmo osuu omaan moeeni aivan täydellisesti, ja peli myös kohtelee häntä juuri sillä tavalla, millä haluaisin itse häntä kohdella. </div><div><br /></div><div>Personan tapauksessa taas tuntuu, ettei koko kohtaus edes ole fanipalvelua, vaan jotain... En edes tiedä mitä. Huumorikohtaus? Kai sen oli tarkoitus naurattaa pelaajaa yhtä paljon kuin pelissä olevaa yleisöäkin. <a href="https://youtu.be/5pyMW8ScdgU?si=fVGjwScu7RMNxdwS&t=946" rel="nofollow" target="_blank">Tyttöjen kauneuskilpailu uimapukukierroksineen</a> on paljon enemmän fanipalvelua muutamalla humoristisella lisällä, jotka nekin olivat inhottavia, koska tarkoitus oli nauraa lihavalle mutta voitostaan varmalle tytölle sekä opettajalle, joka kilpailee teinien kanssa. Jotta drag show olisi minun kohdallani ollut onnistunutta fanipalvelua, olisi kaikkien poikien pitänyt vetää homma tosissaan, olla kauniin näköisiä ja yleisöstä olisi pitänyt kuulua vain ihastuneita huokaisuja. </div><div><br /></div><div>Loppujen lopuksi Final Fantasy VII Remake näyttää ehkä sen, millaista edistystä on 15 vuoden aikana tapahtunut. Toivottavasti samanlainen edistys jatkuu. </div>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-45763274239815082432024-02-23T19:55:00.007+02:002024-02-23T20:51:43.554+02:00Ivrea-saaga: osa 1<p>Tällä viikolla manga-Suomea on ravistellut uutispommi: Ivrea palaa (kolmatta kertaa) takaisin Suomeen Shueisha-kustantamon sarjoilla. Luvassa olisi muun muassa viime vuosien shounen-lempparit Demon Slayer ja Chainsaw man sekä Spy x Family. Jippii!</p><p>...Tai sitten ei. Sopimus nimittäin koskee kaikkia Shueishan sarjoja, myös Sangatsu Mangan jo yli sata pokkaria suomeksi julkaisemaa One Pieceä. Ivrea aikoo sekä<a href="http://www.ivreasuomi.com/usein-kysyttya/" rel="nofollow" target="_blank"> jatkaa julkaisemista seuraavasta pokkarista, että aloittaa uudestaan uudella käännöksellä</a>. One Piecen nykyinen suomennos on siitä kuuluisa, että se on hyvin kääntäjänsä näköinen: hahmot puhuvat murteilla (kuten alkuperäisessäkin), ja kieli on humoristista (kuten alkuperäisenkin). Tyyli varmasti jakaa mielipiteitä, mutta yleisesti ottaen ainakin pidemmän aikaa suomijulkaisua seuranneet ovat sitä mieltä, että käännös on nimenomaan legendaarinen ja tylsää enkkukäännöstä parempi. Ivrean käännökset sen sijaan ovat olleet tähän mennessä jos eivät epäammattimaisia, niin ainakin vähän tönkköjä ja hajuttomia. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWkQaGBqbkIXwkggu1eedfNqnrqFAeDjZBsGSU8NqhY2ViUQzZwwj5NYnnER50MDnp07143iB4ULxrvtyWYAQ0mAGwWQYWpl6qWKj77BVDLvd8AdcbUZrsOO7i05jqXGQ5-sfsxYd59T9jMFKLHNEPV2d5HsMl1Yl920zi9xeCPjndEk5dAl5fPei2np1T/s4000/IMG_20240223_181225.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWkQaGBqbkIXwkggu1eedfNqnrqFAeDjZBsGSU8NqhY2ViUQzZwwj5NYnnER50MDnp07143iB4ULxrvtyWYAQ0mAGwWQYWpl6qWKj77BVDLvd8AdcbUZrsOO7i05jqXGQ5-sfsxYd59T9jMFKLHNEPV2d5HsMl1Yl920zi9xeCPjndEk5dAl5fPei2np1T/w480-h640/IMG_20240223_181225.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ivrean julkaisema Aoha Ride on suhteellisen laadukas, mutta itseäni häiritsi se, että ihmisistä käytettiin puhekielisesti sanaa "se".</td></tr></tbody></table><p><span></span></p><a name='more'></a>Käännöksen lisäksi huolta on herättänyt myös pokkareiden muoto, sillä Ivrea aikoo jatkaa aiemmalla linjallaan: pokkarit ovat ohuempia Sangatsu Mangan julkaisuihin verrattuna, ja niissä on Japanin tapaan kansipaperit. Ivrean pokkarit ovat (ainakin omasta mielestäni) kyllä kivan näköisiä ja tuntuisia, painojälki ja paperi ovat laadukasta ja kansipaperi tuntuu luksukselta, mutta jos on tähän asti kerännyt Sangatsu Mangan One Pieceä, tulevat Ivrean jatko-osat pistämään hyllyssä silmään.<p></p><p>Sangatsu Mangan Antti Valkama (One Piecen kääntäjä) on ottanut asiaan itsekin kantaa X:ssä ja <a href="https://www.sangatsumanga.fi/shueishan-sarjojen-kohtalo/" rel="nofollow" target="_blank">Sangatsu Mangan omassa blogissa</a>. Homma on siis mennyt niin, että kun Sangatsun omistanut Tammi luopui mangan kustantamisesta ja Anime-lehteäkin julkaiseva H-Town Oy osti toiminnan, meni kaikki Sangatsun sopimukset japanilaisten kustantamojen kanssa katkolle (tässä <a href="https://www.sangatsumanga.fi/suomennetun-mangan-tulevaisuus/" rel="nofollow" target="_blank">Sangatsun blogipostaus aiheesta)</a>. Suurimman osan kanssa sopimuksia saatiin jatkettua (siitäkin huolimatta, että "ecchi-town" saattoi monesta japanilaisesta kuulostaa epäilyttävältä), mutta Shueisha ghostasi täysin. Lopulta kävi ilmi, että Ivrea oli saanut kustannussopimuksen napattua itselleen. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWvHImxjpVm-eduX2G7F3ZtnwJGRv22qR23K9wb_br73EhTSOhKiB-hVOzpmPviZgOPSZhHuiSS4YWZcY-rKCrR8GlMPwQn0GRvapCsG0GUVQcYkRkXWZ85v5Ek-3LgXn99zt6C3MAkB4SR3G1N8Cw9SjP627pnkHmUyaFyDqCgMvXnHyWXDEY7Dz-rDF6/s4000/IMG_20240223_180852.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWvHImxjpVm-eduX2G7F3ZtnwJGRv22qR23K9wb_br73EhTSOhKiB-hVOzpmPviZgOPSZhHuiSS4YWZcY-rKCrR8GlMPwQn0GRvapCsG0GUVQcYkRkXWZ85v5Ek-3LgXn99zt6C3MAkB4SR3G1N8Cw9SjP627pnkHmUyaFyDqCgMvXnHyWXDEY7Dz-rDF6/w480-h640/IMG_20240223_180852.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kansipapereissa saattaa olla esimerkiksi mangakan terveisiä.</td></tr></tbody></table><p>Joku voi ihmetellä, miten Suomessa huonossa maineessa oleva Ivrea on voinut ajaa 15 vuotta loistavaa työtä sarjan parissa tehneen Sangatsun ohi. No, Ivrea on Sangatsuun verrattuna jättimäinen yritys, joka hallitsee espanjankielisen maailman mangamarkkinoita. Muun muassa Argentiinassa, Espanjassa ja Portugalissa toimivan kustantamon kiinnostus Suomen markkinoille on suuri arvoitus, varsinkin katalaaneille, jotka tarttuivat myös tähän uutiseen. Ivrean toimitusjohtaja kun oli juuri taannoin <a href="https://www.racocatala.cat/noticia/63543/leditorial-barcelonina-nega-publicar-catala-ser-llengua-petita-secundaria-aposta-pel-fines" rel="nofollow" target="_blank">todennut</a>, ettei mangan julkaisu kannata katalaaniksi, joka on vain 10 miljoonan puhujan kielialue. Että mites sitten tällainen 5 miljoonan puhujan alue kannattaakin?</p><blockquote class="twitter-tweet"><p dir="ltr" lang="fi">Tällä hetkellä näyttää tältä: Ivrea on jostain saanut kuulla, että Sangatsun käännökset ovat olleet lähinnä lapsille suunnattuja, huonolla tavalla "kioskikamaa", ja siksi tahtovat aloittaa alusta, tällä kertaa kunnon suomennoksilla. En osaa sanoa, mistä tämä ymmärrys on saatu.</p>— Antti Valkama (@anttivalkama) <a href="https://twitter.com/anttivalkama/status/1760001446505001371?ref_src=twsrc%5Etfw">February 20, 2024</a></blockquote><p>Käännösten yleisen laadun lisäksi pelottaa se, ettei niitä edes käännä ihminen. Google Translatelta ei vältytty aiemmissakaan julkaisuissa, vaikka kyseessä olikin vain takakansiteksti. Käännökset olivat suomalaisten japanintaitoisten mangaharrastajien tuottamia - siis sen jälkeen, kun ensimmäisellä yrityksellä käännettiin espanjan kautta. Ivrean ilmoittama kova julkaisutahti saa skeptiseksi. Kääntäminen on tunnetusti huonosti palkattu ala, ja pelko käännösjäljestä kovalla julkaisutahdilla on aito, koska kuka suomalainen japaninkääntäjä suostuu työskentelemään Ivrean todennäköisesti naurettavan pienellä palkalla ja kovalla tahdilla? Ei ilmeisesti kukaan, koska <a href="https://www.suomalainen.com/products/chainsaw-man-1?queryId=b60eefc6b76cc9ff6ecfdc5657cd1c09&objectId=48341692973391" rel="nofollow" target="_blank">Suomalaisen kirjakaupan tiedoissa</a> kääntäjäksi on merkattu "Sibiu Translation Agency", joka nimen perusteella viittaa Romaniaan. Onhan se tietysti mahdollista, että heillä on joku suomea ja japania osaava ammattikääntäjä leivissään, mutta... Enemmänkin kuulostaa siltä, että kyseessä on AI-käännöksiä tuottava firma. Ivrealla tosin vakuutellaan, että suomennokset tehdään Suomessa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsx7cFlsMIt7BIUTIOABk5pHK9Y4f5MYrZPP5N98BixSyxAOWR9IimN15Ft_p_eBJnYXmqDMVfFrFmVFUlnei4ABQR0K50COxZwKcv61dVMyQbCNlxEmjUGK0wIPoSMyQ1NlsRdj3WKc0du1O8BdeJjyLg-aIm7GrI4Mi0NuJfM7PwsZ3GN1a8pEgbSkLT/s940/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202024-02-23%20204010.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="371" data-original-width="940" height="158" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsx7cFlsMIt7BIUTIOABk5pHK9Y4f5MYrZPP5N98BixSyxAOWR9IimN15Ft_p_eBJnYXmqDMVfFrFmVFUlnei4ABQR0K50COxZwKcv61dVMyQbCNlxEmjUGK0wIPoSMyQ1NlsRdj3WKc0du1O8BdeJjyLg-aIm7GrI4Mi0NuJfM7PwsZ3GN1a8pEgbSkLT/w400-h158/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202024-02-23%20204010.png" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näiden "perättömien huhujen" lähteenä oli siis Ivrean välittämät tiedot Suomalaiselle kirjakaupalle.<br />Kuvankaappaus Ivrean Q&A-sivulta.</td></tr></tbody></table><p>Vielä yksi Ivreaan liittyvä epäilys on sen läpinäkymättömyys toiminnassaan. Ennenkin he ovat ilmoittaneet sarjojen julkaisupäiviä, eivätkä ole tiedottaneet sarjojen myöhästymisestä; pokkaria ei vain ole näkynyt myynnissä. Aoha Riden julkaisutahti oli niin epätasainen, että monet luulivat sen jääneen kokonaan kesken. Osa 11 julkaistiin maaliskuussa 2019, osat 12 ja 13 julkastiin samaan aikaan marraskuussa 2020. Tällä hetkellä Ivrea mainostaa kovasti tulevia sarjojaan somessa, mutta samalla poistelee julkaisuihin tulleita kommentteja, joissa esimerkiksi pyydetään Antti Valkamaa One Piecen kääntäjäksi. Antti Valkama itsekin kommentoi mahdollisuutta jatkaa kääntäjänä. Valitettavasti Ivreaa ei vaikuta asia kiinnostavan. Ivrealla on myös oma <a href="http://www.ivreasuomi.com/qa/" rel="nofollow" target="_blank">Q&A-osio</a> sivuillaan, mutta monet sinne palautetta lähettäneet ovat kertoneet, ettei heidän kommenttiaan ole sivustolla julkaisu.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGBgSs3ptFDab8iFUBNKvUvRjZ6oWai2vYHd6X1TM9r4ytuIipaEf9GqBwrDP7XlBwoCbBiup0ayiZUIpc5qMYhUjOSAeos79ShQY6Lk7JW8KmLxXx8AcveoD5CnV-6jdbMd4iJm55lgnOuKVivLC16fLCF-a3SpXa_goyBP80mdSs0X8MKy3wWcaQrvaN/s1189/Screenshot_20240220_121931_Chrome.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1189" data-original-width="720" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGBgSs3ptFDab8iFUBNKvUvRjZ6oWai2vYHd6X1TM9r4ytuIipaEf9GqBwrDP7XlBwoCbBiup0ayiZUIpc5qMYhUjOSAeos79ShQY6Lk7JW8KmLxXx8AcveoD5CnV-6jdbMd4iJm55lgnOuKVivLC16fLCF-a3SpXa_goyBP80mdSs0X8MKy3wWcaQrvaN/w387-h640/Screenshot_20240220_121931_Chrome.jpg" width="387" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ivrean Instagram-postauksesta poistettiin kommentointimahdollisuus ja nämä kommentit. <br />Kuvankaappauksesta kiitos Discord-käyttäjä Tylorille.</td></tr></tbody></table><p>Ivrea ilmeisesti kuvittelee, että marketeissa myyminen on jotenkin "halpaa", ja että sarjakuvat pitäisi myydä kirjakaupoissa. Kirjakauppajakelu vain on siitä ongelmallinen, että niiden sarjakuvahyllyt ovat jo valmiiksi kutistuneet olemattomiksi, varsinkin Suomalaisen kirjakaupan kaltaisissa isommissa ketjuissa. Toki on olemassa vielä Fantasiapelit ynnä muut alan liikkeet, mutta niissä Ivrean julkaisut kilpailevat (todennäköisesti huomattavasti laadukkaampien) englanninkielisten painosten kanssa. </p><blockquote class="twitter-tweet"><p dir="ltr" lang="fi">Tuossa heidän vastauksensa minulle kokonaisuudessaan. Omassa palautteessani siis vain esitin heille toiveen, että Antti Valkama jatkaisi One Piecen kääntäjänä. <a href="https://t.co/ZX8zq5qMWr">pic.twitter.com/ZX8zq5qMWr</a></p>— Niko Tuttavainen (@VonDemus) <a href="https://twitter.com/VonDemus/status/1760130969619558404?ref_src=twsrc%5Etfw">February 21, 2024</a></blockquote> <script async="" charset="utf-8" src="https://platform.twitter.com/widgets.js"></script>Ivrealla on myös täysin väärää informaatiota siitä, miksi saivat One Piecen oikeudet (ks. yllä oleva twiitti). Sangatsu Manga ei ole missään vaiheessa "peruuttanut julkaisua", he vain eivät saaneet jatkaa sopimusta vaikka olisivat halunneet. Jos Ivrea on saanut Shueishalta tiedon, että edelliset painokset eivät ole myyneet hyvin, niin johtuisikohan se vaikka siitä, että kyseessä tosiaan on pieni kielialue, ja toisekseen siitä, että One Piece on 100+ pokkarillaan sen verran pitkä sarja, että siihen tarttuminen ei ole ihan joka jonnen juttu. Jos olen käsittänyt oikein, niin Suomessa menestyy ihan hyvin sellaiset lapsille suunnatut, lyhyet (yksiosaiset) mangat, joita äiti voi ostaa mangaa mankuville muksuilleen ostosreissun yhteydessä. <div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdc30PfT3Xq-4Lj19441gJGL89DZMW8EIKNQqvXIwwS2h8QJ53gO9R9iM9I3xyAFPZNWVQM6z8qEjRjCBmhfb9fx5g9CW0fBPE7PdVaUDaTXA5Fg9IgSOrqzLQbIogCXUgB1yqSAPPoRhZnkh-TdOr81EeEq1OU6LRGq0glRZtt9rBDje37DtmWXcRJGPZ/s1480/Screenshot_20240222_144313_Chrome.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1480" data-original-width="720" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdc30PfT3Xq-4Lj19441gJGL89DZMW8EIKNQqvXIwwS2h8QJ53gO9R9iM9I3xyAFPZNWVQM6z8qEjRjCBmhfb9fx5g9CW0fBPE7PdVaUDaTXA5Fg9IgSOrqzLQbIogCXUgB1yqSAPPoRhZnkh-TdOr81EeEq1OU6LRGq0glRZtt9rBDje37DtmWXcRJGPZ/w312-h640/Screenshot_20240222_144313_Chrome.jpg" width="312" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pitkistä sarjoista puheen ollen... <br />Taisi Ivreallakin mennä tämän jälkeen pupu pöksyyn, sillä vastaus muutettiin myöhemmin muotoon "Moi Porakone, kiitos paljon ehdotuksestasi!" <br />Kuvankaappauksesta kiitos Discord-käyttäjälle Tylor.</td></tr></tbody></table><br /><div>Olen oppinut antamaan aina mahdollisuuden kaikille, ennen kuin tuomitsen. Esimerkiksi One Piecen Netflix-versiosta monet ajattelivat, että katsomatta paskaa, mutta olin itse varovaisen optimistinen, varsinkin kun näin ennakkomateriaaleista, että castingiin ja lavastukseen oikeasti panostettiin. Kun ensin kuulin Ivrea-uutisesta, en taaskaan heti tuominnut, mutta nyt kaikki ennakkotiedot tuntuvat ruokkivan vain pessimistisyyttä. Ilmeisesti siellä on kunnon pöhinä kyllä päällä, mutta hieman tuntuu, että pökköä lisätään pesään vähän turhan kovalla tahdilla. <a href="http://www.ivreasuomi.com/" rel="nofollow" target="_blank">Ivrean julkaisusuunnitelman</a> mukaan heiltä tulisi uusi pokkari joka viikko. Ainakaan oma lompakkoni ei kestäisi tuolla tahdilla sarjojen keräämistä, varsinkin kun hinta on ilmeisesti kympin luokkaa. Toivon tietysti Ivrealle kaikkea hyvää, sillä olisihan se nyt siistiä, jos Suomessa julkaistaisiin laadukasta mangaa enemmänkin.<br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaSD4lct95BWFUz25mPfQO4XVYax7k48f-YDeBixikE2dZS9CghRQ5g0AxRp6QVHpQ6Lwat5uURe5OEPRmbzTkt750JTtUKTg2wxUxRkK_v5a40Ex9Eo_UJnP3H_oIO1buUiNFL4r88dH2nRzSj0m_6pYqMO5wJKelBJQtTrYjFPioE09wvgUAbmuhqa4l/s3229/IMG_20240223_180753.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3229" data-original-width="3000" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaSD4lct95BWFUz25mPfQO4XVYax7k48f-YDeBixikE2dZS9CghRQ5g0AxRp6QVHpQ6Lwat5uURe5OEPRmbzTkt750JTtUKTg2wxUxRkK_v5a40Ex9Eo_UJnP3H_oIO1buUiNFL4r88dH2nRzSj0m_6pYqMO5wJKelBJQtTrYjFPioE09wvgUAbmuhqa4l/w371-h400/IMG_20240223_180753.jpg" width="371" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Omasta hyllystäni löytyy Madokan mangasovitus, joka on ihan laadukas ja kauniskin värisivuineen ja kansipapereineen.</td></tr></tbody></table><p>Postauksen pointtina oli koota tähän mennessä tapahtunut yhteen paikkaan, ainakaan omiin silmiini ei sellaista ole sattunut. Suurimmat kiitokset menevät Animedisco-Discord-kanavalle ja erityisesti <a href="https://www.mangakartta.net/" target="_blank">Mangakartta</a>-podcastin Petterille, joka varmasti tulevissa jaksoissa myös käsittelee asiaa. Koen, että tämä on sen verran suuri uutinen, että siitä olisi hyvä saada mahdollisimman monelle mangaharrastajan realistinen kuva. En nyt ole mitään Ivrea-boikottia vaatimassa, mutta varoitan, että ennen ostopäätöstä kannattaa ensin varmistaa, onko käännöksen laatu mistään kotoisin. Jos jotenkin haluaa yrittää asioihin vaikuttaa, niin Ivrean sivuilta löytyy yhteystiedot, minne voi laittaa palautetta. Suosittelen myös ottamaan kuvankaappauksia, jos jätätte kommentteja Ivrean julkaisuihin, sillä ne saattavat tosiaan kadota bittiavaruuteen.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghXV_Z7vqUCs0RWFd3jY1RaiMCWjNVIF9WoBKSp1PkSytiqGytTmazdgSuGPbtc2s2_DqiSpeJ9Y4N5aU5Se3nt5dExabeXveQ4j7w1YqM1qFNv-Yss0MHomrVsYGL2vYZA430wE4k7lT7qkHzHKVv1Kp-v1Efoy1ea7oLQbJj62chcwoF2680Yytw1IJd/s1480/Screenshot_20240222_214724_Facebook.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1480" data-original-width="720" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghXV_Z7vqUCs0RWFd3jY1RaiMCWjNVIF9WoBKSp1PkSytiqGytTmazdgSuGPbtc2s2_DqiSpeJ9Y4N5aU5Se3nt5dExabeXveQ4j7w1YqM1qFNv-Yss0MHomrVsYGL2vYZA430wE4k7lT7qkHzHKVv1Kp-v1Efoy1ea7oLQbJj62chcwoF2680Yytw1IJd/w312-h640/Screenshot_20240222_214724_Facebook.jpg" width="312" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Myös nämä kommentit poistettiin Ivrean Facebook-sivuilta.<br /></td></tr></tbody></table><p>Toki toukokuuhun on vielä aikaa, että katsotaan tuleeko niitä mangoja edes ulos. Otsikoin tämän osaksi 1, sillä tämä saaga tulee varmasti jatkumaan.</p></div>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-64385871113510168992022-06-14T18:43:00.000+03:002022-06-14T18:43:17.078+03:00Hypecon 2022<p>Parin vuoden tapahtumatauon jälkeen vihdoin päästiin taas conittamaan, kun viime viikonloppuna järjestettiin Hyvinkäällä <a href="https://www.hypecon.net/" target="_blank">Hypecon</a>. Tapahtuma ei ollut minulle ennestään tuttu, mutta kun satuin vuosi sitten muuttamaan Hyvinkään naapuriin, niin olihan se käytävä katsastamassa, millainen tapahtuma on kyseessä. Odotukset eivät totta puhuen olleet kovin korkealla, kun kyseessä on kaupungin nuorisopalveluiden järjestämä ilmaistapahtuma, jonka ohjelmakartta julkaistiin vasta viikkoa ennen tapahtumaa, mutta yllättäen tapahtuma osoittautui mukavaksi ja juuri sopivan kokoikseksi. Ohjelmaa ei ihan hirveästi ollut, mutta löytyi sieltä minullekin jotain. </p><p>Kävin katsomassa kaksi Nordic Manga -kustantamoon liittyvää ohjelmaa: Mangan harrastajasta tekijäksi sekä Natalia Batistan haastattelun Näin syntyi Sword Princess Amaltea. Olen ollut kiinnostunut kustantamon toiminnasta siitä lähtien, kun heidän nettisivut julkaistiin, ja se oli syy, miksi ohjelmaa menin katsomaan. Mutta loppujen lopuksi sain enemmänkin irti vinkkejä ja uusia näkökulmia omaan (romaani)kirjoittamisharrastukseeni. </p><p>Mangan harrastajasta tekijäksi -luento viivästyi teknisten ongelmien takia, ja se olikin lauantain teema. Kaikki seuraamani ohjelmat olivat 5-10 minuuttia myöhässä, ja kuulin kommentin siitä, että kun tätä tapahtumaa tehdään vapaaehtoispohjalta, niin ei kaikki (tekniikka) ole ihan niin hyvin hallussa. Lopulta ohjelmanpitäjä Petri Järvisen slideja ja kuvia ei saatu heijastettua kankaalle, joten hän päätyi turvautumaan perinteiseen esitystekniikkaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3rZQi4Z5meL9c6Ez31SaJUXrSjk9P_fMdHdxppgAM1ZmNWmRYJNxy1QUFNXdR41cpLOHb4YFVrUm5VwdByU8khV71-RLnFlqvAt6EkP9ZDkonissFnoZuXiIk2JJTc4E8PhBr0FNA6j-dEciN1-8PFnfqnyV02KSjpzio-6Xza0FXgHMMR4zAJWhBwQ/s790/IMG_20220611_120745.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="790" data-original-width="738" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3rZQi4Z5meL9c6Ez31SaJUXrSjk9P_fMdHdxppgAM1ZmNWmRYJNxy1QUFNXdR41cpLOHb4YFVrUm5VwdByU8khV71-RLnFlqvAt6EkP9ZDkonissFnoZuXiIk2JJTc4E8PhBr0FNA6j-dEciN1-8PFnfqnyV02KSjpzio-6Xza0FXgHMMR4zAJWhBwQ/s320/IMG_20220611_120745.jpg" width="299" /></a></div><p>Fläppitaulu huvitti, mutta itse luento oli kyllä täyttä asiaa, ja vaikka tavallaan itselle tuttua, niin hyvä muistutus. Itseäni kirjoittajana koskeva osuus oli lähinnä se, että kustantamoon töitään lähettäessä pitää olla hyvä logline ja synopsis. Sarjakuvan piirtäjille annettiin vinkiksi esimerkiksi, että hahmojen täytyy olla vetäviä ja niillä tulee olla tausta, eli asiat tapahtuvat jossain maailmassa ja sitä maailmaa olisi parempi näkyä taustoissa. Mielenkiintoista oli myös kuulla Nordic mangasta se, että toistaiseksi kustantamo oli saanut noin 50 ehdotusta, joista toistaiseksi 5 julkaistaan. Tämän vuoden aikana oli tulossa ainakin yksi toinen sarja Sword Princess Amaltean lisäksi. Kirjoitan varmaankin kyseisestä kustantamosta ja muutenkin Suomi-mangan julkaisemisesta tässä lähiaikoina.<span></span></p><a name='more'></a><p></p><p>Luennon jälkeen oli vuorossa ruotsalaisen mangapiirtäjän Natalia Batistan haastattelu, joka tapahtui etäyhteydellä. Hänellä oli monia mielenkiintoisia näkökulmia sarjakuvan piirtämiseen, mutta eniten minuun iski yksi hänen tekemänsä havainto. Hän oli aikanaan ajatellut, että lähtisi Japaniin opiskelemaan mangapiirtäjäksi ja yrittäisi luoda uraa siellä. Opiskelujen kalleuden takia hän oli päätynyt tyytymään ruotsalaiseen sarjakuvakouluun, ja lopulta tajunnut, että Japanissa on jo liikaa sarjakuvapiirtäjiä ja joukosta on vaikeaa erottua. Sen sijaan hän haluaa tuoda mangakulttuurin Ruotsiin ja luoda siellä jotain sellaista, mitä Japanissa on. Kirjoitan varmaan jossain vaiheessa myös arvostelun Sword Princess Amalteasta, mutta saatan odottaa sarjan kolmannen eli viimeisen osan julkaisua.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZsTV-b36ZiJpSovohQflIrmtpk6J0E5CenTO2FrQdkk_WvUxnYiBcqf29-cKu0jfCQR0kDg5Z39vJopYhLJi6kjQ77ZuvjFMBxVKtLoLuAGZIOiHmIZLDpDtREKImBWATivuaXJFqMAwS9BFkb5A8cNSXDbxTGIj5yhKHNr2zGVyv-Xg3XUpdtqsO5A/s4000/IMG_20220611_130408.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZsTV-b36ZiJpSovohQflIrmtpk6J0E5CenTO2FrQdkk_WvUxnYiBcqf29-cKu0jfCQR0kDg5Z39vJopYhLJi6kjQ77ZuvjFMBxVKtLoLuAGZIOiHmIZLDpDtREKImBWATivuaXJFqMAwS9BFkb5A8cNSXDbxTGIj5yhKHNr2zGVyv-Xg3XUpdtqsO5A/s320/IMG_20220611_130408.jpg" width="320" /></a></div><p></p>Valitettavasti AMV Show jäi välistä, koska pääsin hakemaan paikkalippuja vasta tunnin niiden jakamisen alun jälkeen, ja ne olivat siinä vaiheessa loppuneet. Sen sijaan seurasin hetken K-Pop random dancea pihalla, ja menin sen jälkeen Kinoma-elokuvateatteriin katsomaan Cosplay-kisan striimiä. Sinne olikin kerääntynyt yllättävän paljon porukkaa, ja selkeästi striimi oli hyvä idea, sillä conipaikan suurin sali Blackbox oli suhteellisen pieni. En ollut niin innoissani kisasta, kun se oli aloittelijoita varten järjestetty. Cossit olivat kyllä hienoja, ei siinä mitään, mutta tykkään enemmän kisoista, joissa on mukana myös esitys, eikä pelkkää poseeraus-pönötystä. Senpä takia kisakaan ei kestänyt kuin puoli tuntia, kun osallistujat juoksivat lavan poikki. Mutta hienoja cosseja ja kerrankin kaikki kolme voittajaa olivat hahmoja, jotka tunnistin. Tuntuu, että lähivuosina monet cossikisojen voittajat ovat olleet pelihahmoja, joita en niin suurta määrää tiedä. <p></p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfNPqLMz_9-IE-Nr2_6m_C-jeorgs1N4vlvXUDDtqmxXMaZdpRiNUJKEw9Y_xkGslyLz2li1ZSJR4Eu4Wf2v-mXBk8zRMiXv_0mPQsYJTGier0MQvsFLHnlMv1VXx3J-AtC2doN9XPQYJS5tc9c5U4A-5hW2xYFGOg5j5RYcm23Z8qjH89LR1I0Xx58Q/s4000/IMG_20220611_161929.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfNPqLMz_9-IE-Nr2_6m_C-jeorgs1N4vlvXUDDtqmxXMaZdpRiNUJKEw9Y_xkGslyLz2li1ZSJR4Eu4Wf2v-mXBk8zRMiXv_0mPQsYJTGier0MQvsFLHnlMv1VXx3J-AtC2doN9XPQYJS5tc9c5U4A-5hW2xYFGOg5j5RYcm23Z8qjH89LR1I0Xx58Q/w400-h300/IMG_20220611_161929.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tältä näytti cosplay-kisan katsominen elokuvateatterin valkokankaalta.</td></tr></tbody></table></p><p>Viimeisenä ohjelmana oli Belle-elokuva. Kinoma oli tosi tunnelmallinen elokuvateatteri, ja mielestäni animeleffan katsominen conipäivän viimeisinä tunteina pitäisi olla vakio joka ikisessä conissa. Olin ihan totaalisesti unohtanut, että itsehän minä sitä Belleä somessa aikanaan äänestin, kun olin niin innoissani että juuri Belle näytettiin. Muistan, kun ensimmäisessä Desuconissa näytettiin joku vanha animeleffa, ja sitä meni katsomaan ehkä 5 ihmistä. Teatteri oli liian kaukana Sibeliustalosta ja veikkaanpa, että kyseessä oli jonkun järjestäjän salainen haave tuoda leffa Suomeen. Eipä Bellekään salia täyteen vetänyt, cossikisaa taisi olla katsomassa enemmän ihmisiä, mutta kyllä siellä kuitenkin jonkun verran väkeä oli. Kinoma oli sopivan kävelymatkan päästä conipaikasta, ja leffavalinnasta oli etukäteen järjestetty äänestys. Kopioikaa, kiitos.</p><p>Sunnuntaina oli vuorossa Hypecon Encore, joka keskittyi enemmän J- ja K-popiin: ohjelma koostui lähinnä tanssiesityksistä, joista kävin itse katsomassa kaksi. Mielestäni tämäkin oli ihan hauska konsepti. Tavallaan kyseessä oli kaksi erillistä tapahtumaa, tai saman tapahtuman kaksi eri puolta. Sunnuntaina kävijämäärä oli selkeästi pienempi, varmaan myös siksi, että rooli- ja videopelipuoli oli suljettu. Osa myyjistä vaihtui sunnuntaille, mikä oli minulle yksi syy käväistä myös silloin paikan päällä, vaikka visiitti jäikin lyhyeksi. </p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikhf74cBsUeBNDevHCOiNBSf6VcpogVZEOv7OLZNe5aZF0G-rpYSvA2kg4bIVlduEb9v3IZne4kzm54BCBAzsC_jfetEE9hbItdhIOnxC1L66j5kCIswwDPtZmBnRwoDMxwcA_aTpaGDUoVzt0Ap8Z6MUs_kq0uq4IvXl1MbpKBR0J_VJqhbq9GemyAA/s4000/IMG_20220611_142439.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikhf74cBsUeBNDevHCOiNBSf6VcpogVZEOv7OLZNe5aZF0G-rpYSvA2kg4bIVlduEb9v3IZne4kzm54BCBAzsC_jfetEE9hbItdhIOnxC1L66j5kCIswwDPtZmBnRwoDMxwcA_aTpaGDUoVzt0Ap8Z6MUs_kq0uq4IvXl1MbpKBR0J_VJqhbq9GemyAA/w400-h300/IMG_20220611_142439.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Myyntisalissa kehtasi jopa pysähtyä ja napsaista kuvan ilman, että pelkäsi olevansa jonkun tiellä.</td></tr></tbody></table></p><p>Vaikka lauantain ohjelmissa oli myöhästelyä, niin muuten tapahtuma tuntui soljuvan mukavasti eteenpäin, enkä huomannut mitään ihmeellisiä puutteita tai ongelmia. Tekniikkakin pelitti silloin kun se oli kriittisintä, eli tanssiesitysten, Natalia Batistan etähaastattelun ja Cosplay-striimin aikana. Eniten kiitosta annan kyllä myyntisalista, joka ei missään vaiheessa tuntunut ahdistavalta, vaikka conissa ilmeisesti oli lauantain aikana ollut kuitenkin 4500 kävijää (sunnuntaina ilmeisesti 2500). Myyntipöydät olivat pienissä ryppäissä tai pareittain, ja välissä oli reilusti tilaa. Myyntipöytien lisäksi samassa tilassa oli taidekuja sekä kirppispöydät. Missään muualla ei ole ollut yhtä toimivaa tilaa, aina on tuntunut, että joutuu käyttämään kyynärpäätaktiikkaa, tai joutuu sellaisen uhriksi.</p><p></p><p>Kaiken kaikkiaan Hypecon oli oikein onnistunut conikesän ja conielämän starttaus vuosien odotuksen jälkeen. Vaikka vihaankin ihmisiä ja kiljumista ja väenpaljoutta, niin oikeastaan nyt kaikki hienhaju, pihan poikki kuuluvat huudahdukset, vastaantulijoiden lyhyet keskustelupätkät cossien kuvauspaikoista ja kaikki se conitunnelma saivat hymyn huulille. Hirveästi tekisi mieli mennä heti seuraavaan coniin. Valitettavasti Desuconiin en tällä kertaa pääse, mutta kunhan seuraava Etelä-Suomessa järjestettävä coni tulee, niin enköhän taas lähde kuluttamaan taas kaikki rahani taidekujalle ja myyntisaleihin. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKW6S5UMFI-gQbmwEDAMYslRlUK7X29FpGZGxpGOBHS5T5gtveHnwq-Nr15B9lB1orALjP4SUPSQwmcGdR9xxNlSow5uvWT8KphgvohlkOlsxhuA5uQA17JeCzD4wOnixH8nC8A_UC4ti_Rlsn1oxJkjpXous5iICBccGqCWvvfaAoQF5UTj-mQfS0qQ/s3895/conilootti.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2458" data-original-width="3895" height="253" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKW6S5UMFI-gQbmwEDAMYslRlUK7X29FpGZGxpGOBHS5T5gtveHnwq-Nr15B9lB1orALjP4SUPSQwmcGdR9xxNlSow5uvWT8KphgvohlkOlsxhuA5uQA17JeCzD4wOnixH8nC8A_UC4ti_Rlsn1oxJkjpXous5iICBccGqCWvvfaAoQF5UTj-mQfS0qQ/w400-h253/conilootti.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä tämänkertainen conilootti. Erityisen innoissani olen 20 eurolla käytettynä ostetusta Snow Halation Hanayosta, ja vähän tarpeettoman homoeroottisesta JoJo-mukista.</td></tr></tbody></table><br /><br />Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-90239065415471187022022-03-01T15:04:00.001+02:002022-06-14T18:44:44.659+03:00Miksi en pääse 10 jaksoa pidemmälle FMA: Brotherhoodissa?<p>Kun Fullmetal Alchemist: Brotherhood tuli, olin juuri lukenut mangan ja ensimmäisen animesarjankin olin katsonut kahdesti. Siksi en lopulta jaksanut sitä katsoa kuin n. 15 ensimmäistä jaksoa ja nekin pitkin hampain. Muistin lähinnä, että en tykännyt siitä siksi, että Edin hiusten ääriviivat olivat keltaiset. Nyt sain ylipuhuttua mieheni katsomaan sarjaa yhdessä, ja siihen 15 jaksoon oli edelleen mahdotonta päästä. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi4MNqkEL7mQ7EZTwi87vrQpujvX4BIL-Zcw_arYrbrzQYXSi9ZxwH4u4pFZ9DNAZN9yWf_I8ZcWRiwPfJ9RTEp1Mudafr4rBiBjc0-afZABRUtDxwbHmkkGj5H2AVAFfzyHvI4wc5D3RHt2X0BZ2cdzJJfjYLkJDy29xXFvp_UK0sneY_ruaTX7ENgyA=s500" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="250" data-original-width="500" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi4MNqkEL7mQ7EZTwi87vrQpujvX4BIL-Zcw_arYrbrzQYXSi9ZxwH4u4pFZ9DNAZN9yWf_I8ZcWRiwPfJ9RTEp1Mudafr4rBiBjc0-afZABRUtDxwbHmkkGj5H2AVAFfzyHvI4wc5D3RHt2X0BZ2cdzJJfjYLkJDy29xXFvp_UK0sneY_ruaTX7ENgyA=w400-h200" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Häh? Voiko se olla niin paska?</td></tr></tbody></table><p>Sarjaa katsoessa mieleen muistui kaikki ne muut syyt, miksi lopetin aikoinaan sarjan katsomisen. Ensimmäinen jakso aiheutti samanlaiset raget kuin aiemmallakin kerralla. Miksi helkkarissa niiden on pitänyt mennä keksimään tällainen filler-jakso, jossa on uusi tarina jostain sarjan aikajanan keskivaiheilta, jossa tiivistetään kaikki sarjan vitsit (Edin lyhyys ja Royn kyvyttömyys sateella), spoilataan juttuja ja selitetään asioita, jotka selitetään seuraavissa jaksoissa uudestaan? Harmittaa, että unohdin ensimmäisen jakson paskuuden täysin, muuten se olisi kannattanut skipata kokonaan, koska siitä saa sarjasta todella huonon kuvan.<span></span></p><a name='more'></a><p></p><p>Ensimmäiset kymmenisen jaksoa on muutenkin huonoja. En enää muista, eteneekö sarja samassa järjestyksessä kuin manga, eli onko ongelmat mangankin ongelmia vai onko animea tehdessä päätetty järjestellä tarinaa uudestaan, mutta joka tapauksessa mikään ei vaan tunnu toimivan. Muistan kyllä sen, että mangassakin alussa oli hieman epäselvää, missä järjestyksessä sarjan aikajana menee, kun välillä tulee flashbackejä, jotka saattavat kestää pitkäänkin. </p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjIVoLc0kMT2NrSA9J6uWDX_0Ty6jN4xepvzscp0GnqZTlx6QVWFsqQrfBZWoPnFj1RiD0NDCp8eiAyXV9zgtP9JE57eJ6ytSm-AR8rZcwwIrAEFKcUi7LT29jx1cm_hRyuAwea5n99qmGoPVyOU4-DyGJwQsZuwgcmdGirl2LpfBogO3gSVn2cwLVM2g=s1024" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="576" data-original-width="1024" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjIVoLc0kMT2NrSA9J6uWDX_0Ty6jN4xepvzscp0GnqZTlx6QVWFsqQrfBZWoPnFj1RiD0NDCp8eiAyXV9zgtP9JE57eJ6ytSm-AR8rZcwwIrAEFKcUi7LT29jx1cm_hRyuAwea5n99qmGoPVyOU4-DyGJwQsZuwgcmdGirl2LpfBogO3gSVn2cwLVM2g=w400-h225" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Japanilaisten innosta valkopestä hahmoja kuulin jo Love Liven tapaus Ranphan kanssa, mutta näköjään se on valitettavan yleistä</td></tr></tbody></table><p></p><p>Vanha FMA alkaa siitä, mistä Brotherhoodin kolmas jakso kertoo. Brotherhoodin toinen jakso sen sijaan on sama, kuin alkuperäisen kolmas jakso. Vanhassa sarjassa Cornelloon ja Roseen tutustutaan kahden jakson ajan, ja Rose on jäänyt erittäin hyvin mieleen juuri näistä kahdesta ensimmäisestä jaksosta. Brotherhoodissa sama juoni ängettiin yhteen jaksoon, ja Rose näytetään noin kolmessa kohtauksessa. </p><p>Sarjassa edetään myös liian nopeasti vakaviin asioihin. Alkuperäisessä sarjassa Shou Tucker ja Nina esitellään jaksossa 6. Neljäs ja viides jakso on käytetty fillerimäisten seikkailujen esittämiseen, jolloin päähenkilöt ovat tulleet tutuiksi ja meno on ollut sopivan kevyttä. Brotherhoodissa Tucker ja Nina tulevat jo jaksoissa 4-5, eli sitä ennen on ollut paska ykkösjakso, äidin herätys kakkosjaksossa ja pikavisiitti Leoreen kolmosjaksossa. Nina-episodin jälkeen Edward jo angstaa omaa kohtaloaan ja alkemian kauheutta, eikä katsojalle ole tässä vaiheessa vielä edes kunnolla näytetty, mitä kaikkea alkemialla voi tehdä. Joo, olihan vanhassa animessa tyhmiäkin fillereitä, mutta silti sen tarinankerronta onnistui alkujaksoissa paljon paremmin kuin Brotherhood. </p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjhklaBi2gGH2VkMe90pd-3rec5rxscuVAXtHXKH4h-lDhbs8VnENpaY_MA_4j1kwIlI_tCWIVvnFC95taYrNxWTJObIrAARM-1nBrQK3JMVYVSOl3O61SESdemHJE0kLIZQBsMjB0wu7Cq2iQv4gJgA0hZOr0UtIXgoVCbtaYvZOFzb1mH3SxtI5spmA=s500" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="250" data-original-width="500" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjhklaBi2gGH2VkMe90pd-3rec5rxscuVAXtHXKH4h-lDhbs8VnENpaY_MA_4j1kwIlI_tCWIVvnFC95taYrNxWTJObIrAARM-1nBrQK3JMVYVSOl3O61SESdemHJE0kLIZQBsMjB0wu7Cq2iQv4gJgA0hZOr0UtIXgoVCbtaYvZOFzb1mH3SxtI5spmA=w400-h200" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä kuva vanhasta sarjasta, verrokkina postauksen ensimmäiseen kuvaan.</td></tr></tbody></table><p></p><p>Myös sarjan visuaalinen ilme on parempi vanhassa sarjassa. Joo, se ei ole niin HD ja näyttää selkeästi 2000-luvun alun sarjalta, mutta jotenkin Brotherhoodissa kaikki on niin pelkistettyä ja kontrastitonta (kuten ne keltaiset hiusten rajaukset). Häiritsee myös jatkuva huumorin viljely taistelu- ja muissa vakavasti otettavissa kohtauksissa. Toki mangassakin on se pointti, että yhdistellään taistelua ja huumoria, mutta animessa se hyppii silmille. Tuntuu, että ensimmäisen sarjan ohjaajalla Seiji Mizushimalla oli sentään jonkinlainen visio ja pakka muutenkin paremmin hallussa. </p><p>Lopulta luovutimme taas kymmenennen jakson tienoille. Osittain Brotherhoodin surkeus johtuu varmaan siitä, että oma alkuperäinen FMA-kokemus oli niin paljon hitaampi: alkuperäisen animen piti odotella saadakseen mangaa kiinni (eikä lopulta saanutkaan), ja toisaalta mangaa lukiessa jouduin itse odottelemaan, että seuraava osa julkaistaan suomeksi. Silloin jäi aikaa sulatella asioita ja tutustua hahmoihin. Toisaalta myös mieheni valitti viidennestä jaksosta alkaen, että onko tätä pakko katsoa lisää, tämä on kauhean huono. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhHJH_cXhccd4y22hrgpDt7ZSkRFW-SNb1MOzjIV3V-P0ezeWnmlOsCQ5FFX0gztwSX5TAjr342UAMOQwq1eASfW5CMdR0sSTo-VaD2e50LAhfw3ZUcxE7csMEybSZfShQt4RiJQ3nfO3wy13NZnr0viMW0qtNhgnWLdbVYcsqlRfS15Y1XofZ9kqZvMg=s450" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="450" data-original-width="360" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhHJH_cXhccd4y22hrgpDt7ZSkRFW-SNb1MOzjIV3V-P0ezeWnmlOsCQ5FFX0gztwSX5TAjr342UAMOQwq1eASfW5CMdR0sSTo-VaD2e50LAhfw3ZUcxE7csMEybSZfShQt4RiJQ3nfO3wy13NZnr0viMW0qtNhgnWLdbVYcsqlRfS15Y1XofZ9kqZvMg=s320" width="256" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bonuksena Roy, hänkin on asteen kuumempi vanhassa sarjassa</td></tr></tbody></table><p>Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että FMA:sta ei edelleenkään ole kelvollista animesovitusta. Vanhaa versiota ei voi katsoa sen takia, että tarina lähtee täysin omille raiteilleen. Uutta varmasti monet suosittelevat ja onhan se myös MyAnimeListin Top anime-listan kärkisijalla (mitä en todellakaan käsitä), eli olevinaan hyvä sarja. Mutta oma suositukseni on animen skippaaminen täysin, ja mangan lukeminen, varsinkin kun siitä on olemassa laadukas suomennos. Näin teki lopulta myös mieheni, joka luki sarjan kokonaan muutamassa päivässä, kun Brotherhood-animen perusteella tuomio oli ollut murskaava.</p>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-86515740751488658802022-02-21T16:38:00.002+02:002022-02-21T16:38:53.572+02:00Päätoimittajan linjavetoja<p>Taas on yli puolitoista vuotta vierähtänyt edellisestä postauksesta, vaikka melkein kaksi vuotta sitten lupasin kirjoitella tänne aktiivisemmin. Jotenkin tämä kertoo aika paljon omasta animeharrastuksestani: saatan pitää välillä taukoa, välillä voi mennä parikin kautta ilman että seuraan mitään, ja sitten kuitenkin taas maratoonaan jonkun sarjan parissa päivässä läpi. Kirjoitusharrastus valitettavasti vaatii vähän enemmän panostusta kuin animen toljottelu. Blogin pitäminen tuntuu liian paljon työltä, ja koska filosofiaani kuuluu mahdollisimman tehokas töiden välttely, ei energiaa ole riittänyt tämän(kään) blogin pitämiseen. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjKb8n8yI3MFf6fEycvyy8NK01v22de1gsRB6US26O4UrY-1oeB4vUA6VfilpKPNaqls8-AuSsu6ErFrTVKWU6OfeN7AMHKpBHldO5DwCWwa5BNDKTANednLxuaD386zIlgvhghjc0OTHqA89AqYGemQdEToPizg6aY635GbARzjiNDPlMEkJ8tjjtfHg=s1280" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjKb8n8yI3MFf6fEycvyy8NK01v22de1gsRB6US26O4UrY-1oeB4vUA6VfilpKPNaqls8-AuSsu6ErFrTVKWU6OfeN7AMHKpBHldO5DwCWwa5BNDKTANednLxuaD386zIlgvhghjc0OTHqA89AqYGemQdEToPizg6aY635GbARzjiNDPlMEkJ8tjjtfHg=w400-h225" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Love Live! Nijigasaki High School Idol Club</td></tr></tbody></table><p>En tee lupauksia jatkostakaan, mutta tahtotila on kyllä olemassa. Tykkään blogini ulkonäöstä ja tähänastisesta panoksesta, tykkään valita kuvia kirjoituksiin, ja joka tapauksessa kirjoitan vähintään päiväkirjaani fiiliksiä katsomistani animeista. Olen jo lapsena väkerrellyt kaikenlaisia omia lehtiä, ja tajusin, että tämä blogi on oma “animelehteni”, jonka päätoimittaja olen. Ehkä se ajatus innostaisi suunnittelemaan postauksia enemmän. </p><p>Olen sekä pelien pelaamisessa että animen katsomisessa sellainen jälkijunassa hiihtäjä, että oksat pois. Eli mitään ajankohtaista sisältöä en aio enää edes yrittää vääntää, kuten joskus aikoinaan yritin. Katson mieluiten kausianimet vasta sitten, kun muut ovat rankanneet parhaimmat ja kun sarja on tullut kokonaan ulos (ehdin viikossa unohtaa jo koko seurattavan sarjan olemassaolon). Tällä hetkellä olen katsomassa suunnilleen jotain 2020-vuoden sarjoja (paitsi että juuri aloitin myös katsomaan K-On!!:ia eli K-On!in toista kautta vuodelta 2010 joka syystä tai toisesta jäi aikanaan katsomatta). Eli blogista löytyy enemmän ehkä nostalgiaa kuin ajankohtaisia aiheita. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgiwuBRTuS7EdEL-Sr5bmvEmS4Hi2hKo7EoWUnfqKiF7Gz1W5GWpcUGjDkLINdcZ7QD5crtRJaMKu6F1iC2T1qHVFYIeKEFAeqGoT7eKULM2mAJVrwBPtRzAvIu928PwCX9N7OATxfwxyCfT53dBCvmuRKggxWq7PURK04VzB0553e3M1Y_IczEbwDpwA=s1280" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgiwuBRTuS7EdEL-Sr5bmvEmS4Hi2hKo7EoWUnfqKiF7Gz1W5GWpcUGjDkLINdcZ7QD5crtRJaMKu6F1iC2T1qHVFYIeKEFAeqGoT7eKULM2mAJVrwBPtRzAvIu928PwCX9N7OATxfwxyCfT53dBCvmuRKggxWq7PURK04VzB0553e3M1Y_IczEbwDpwA=w400-h225" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Fruits Basket (2021 versio sentään)</td></tr></tbody></table><p>Aiemmin blogi on ollut aika tarkasti rajattu animeen. Japanilaisia pelejä on kuitenkin tullut pelattua jo pitkään, samoin animeharrastuksenkin välillä hiipuessa mangan lukeminen ei ole vähentynyt. Jostain syystä nämä eivät ole olleet niin suuressa osassa tässä blogissa. Jatkossa sekin voisi muuttua. Tuskin siitäkään kukaan pahastuisi, vaikka välillä aiheet ainoastaan sivuaisi Japania tai nörttikulttuuria.</p><p>Mitään julkaisuaikataulua en ala edes suunnittelemaan saati lupaamaan. Ennemmin tahti tulee olemaan postaus kuukaudessa - tai pari postausta viikossa ja sitten kolmen kuukauden tauko. Uskoisin kuitenkin, että saan tämän postauksen lisäksi edes jotain ulos.</p>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-87382989150211878032020-07-15T20:47:00.003+03:002020-07-15T20:56:11.532+03:00Tenki no ko<div>Kuulin ensimmäisen kerran Makoto Shinkaista ehkä n. 10 vuotta sitten, kun Crunchyroll vietti Makoto Shinkai-päivää näyttämällä kaikki siihenastiset elokuvat (3 kpl) päivän ajan ilmaiseksi. Ihastuin jo silloin henkeäsalpaavan kauniisiin taustoihin ja katkeransuloisiin rakkaustarinoihin. Ymmärsin kuitenkin sen, että Shinkain heikko kohta oli hahmodesignit ja ihmisten animoiminen, ja siihen aikaan Shinkai teki vielä melkein kaiken itse. Pientä toivoa elättelin jo Hoshi wo ou kodomon kohdalla, mutta valitettavasti se vasta menikin penkin alle, kun hahmosuunnittelija lainasi naamat naapuristudiolta.</div><div><br /></div><div>Kimi no na wan myötä Shinkai sai vihdoin mielestäni ansaitsemansa huomion ja arvostuksen. Ja tiimin, jonka käsissä hahmotkin alkavat näyttää ihmisiltä. Kimi no na wa lunasti odotukseni, ja se todella on paras Shinkain elokuvista. Juuri sitä, mitä Shinkailta odotin (ja loppu oli kerrankin suht onnellinen!). </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqZGBHbNrWY8Vr1wvQ0ljh3ydllpIghYbZmO6gLBrB0lS6q0qaMT-JdDxTOvY2yBMTNGkUNc53tfWzeJID-VyfYLlaOi2kP4_2zu1YV4WvQhaUQjO2kNkKeM0PgFdRj4vFJHYZ8MtPnIgm/s635/tenkinoko.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="630" data-original-width="635" height="317" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqZGBHbNrWY8Vr1wvQ0ljh3ydllpIghYbZmO6gLBrB0lS6q0qaMT-JdDxTOvY2yBMTNGkUNc53tfWzeJID-VyfYLlaOi2kP4_2zu1YV4WvQhaUQjO2kNkKeM0PgFdRj4vFJHYZ8MtPnIgm/w320-h317/tenkinoko.jpg" width="320" /></a></div><div><br /></div><div>Tenki no ko tuli lähes tasan vuosi sitten Japanissa teattereihin, ja siitä asti olen odottanut kieli pitkällä sen näkemistä. Koronakevät meinasi torpata suunnitelmani teatterissa elokuvan katsomisesta, mutta onneksi Finnkino on ottanut ohjelmistoonsa sellaisia elokuvia, joiden esittäminen jäi keväällä kesken (eipä niitä kyllä uusiakaan olisi juuri esitettäväksi). Päätin siis hemmotella itseäni ja käydä katsomassa elokuvan oikein IMAXissa.</div><span><a name='more'></a></span><div><br /></div><div>IMAX-kokemus itsessään ei ollut kovin kummoinen. Olen kyllä tyytyväinen, että kävin katsomassa elokuvan teatterissa, siellä se pääsi oikeuksiinsa varsinkin äänien puolesta. IMAX-kangas on kuitenkin normaalia elokuvakangasta korkeampi ja kangas on kaareva, joten se näyttää vieläkin korkeammalta. Ainakin oma näkökenttäni tuntui loppuvan kesken, ja jos halusi seurata alareunan tekstityksiä, saattoi pienet yksityiskohdat jäädä näkemättä kuvan yläreunasta. IMAXin kuvasuhde on 1.43:1 (Itiksen teatterissa tosin on 1.9:1 kangas), kun normaalisti on tottunut katsomaan videot 16:9-kuvasuhteella. Välillä tuntui myös, että niin suurelta ja tarkalta kankaalta kuva näytti ajoittain jopa suttuiselta. IMAX on selkeästi parhaimmillaan nimenomaan sitä varten kuvatuissa elokuvissa, eikä sen takia kannata välttämättä maksaa lisähintaa anime-elokuvaa katsottaessa. </div><div><br /></div><div><b>Huom!</b> Tästä eteenpäin juonipaljastuksia elokuvasta. <a href="#spoilers">Skippaa juonipaljastukset</a></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp-Lmd1pzR6ZFAXGMcDpG5_Xa1oJExpupT-xrRpT_JhjghuozVo2hy7sYCblmpQsDRASlM9Pc5lgM5ru6eIunO6O0ESWk1kXCTZyrsrZP5NgprhRkvZCRPgtMCs8l6cPav2XE6YyolXvYL/s1400/cather-in-the-rye.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="787" data-original-width="1400" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgp-Lmd1pzR6ZFAXGMcDpG5_Xa1oJExpupT-xrRpT_JhjghuozVo2hy7sYCblmpQsDRASlM9Pc5lgM5ru6eIunO6O0ESWk1kXCTZyrsrZP5NgprhRkvZCRPgtMCs8l6cPav2XE6YyolXvYL/w400-h225/cather-in-the-rye.png" width="400" /></a></div><div><br /></div><div>IMAXista huolimatta yhden mielenkiintoisen yksityiskohdan elokuvan alkuvaiheilla: J. D. Salingerin kirjan Catcher in the rye, jota päähenkilö Hodaka luki. Tämä pieni yksityiskohta ja se, että tajusin Hodakan nimen olevan mahdollinen toinen viittaus kirjaan (päähenkilön nimi on Holden Caulfield), muutti oman elokuvakokemukseni täysin. Olen nimittäin juuri äskettäin lukenut kyseisen kirjan, ja kieltämättä elokuva käsitteli samanlaisia teemoja, varsinkin päähenkilönsä kautta. Kotoa karannut poika, joka yrittää pärjätä yksin isossa kaupungissa. Lopputuloskin on aika lailla sama, kun molemmat joutuvat palaamaan kotiin. Routa ja porsaat. Kaikki mitä siinä välissä tapahtuu, on toki erilaisia. Hodaka on Holdenia huomattavasti miellyttävämpi henkilö, ja hän sentään saa "tyttöystävän" eikä tarvitse tyytyä pelkkään pikkusiskon rakkauteen. Molemmissa teoksissa olin vähän pettynyt siihen, että pakofantasiat eivät sitten onnistuneetkaan, vaan yhteiskunnan normeihin oli vain pakko myöntyä, ja että se moraalinen opetus juurikin oli se, että ainoastaan koulut käymällä pärjää. Vaikka se kuinka totta olisikin, on se silti vähän tylsää. On kuitenkin hauska ajatella, että ehkä Hodaka oppi jotakin Holdenilta, eikä toistanut samoja virheitä. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8LvP_VWFi1owi5S97f41Wj2QcQaLmGttGvRxHQXIlH2C8CmUjApqdCTSu15-U4E1qk3ZAEqTl3ERlB3U8LsJMEB-jWbJRxETyPUYCLk4GOb1wZPTCdwKHmW495gIcyXAhTPiFAC_C7GmY/s640/49939587218_bedb34dbdd_z.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="360" data-original-width="640" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8LvP_VWFi1owi5S97f41Wj2QcQaLmGttGvRxHQXIlH2C8CmUjApqdCTSu15-U4E1qk3ZAEqTl3ERlB3U8LsJMEB-jWbJRxETyPUYCLk4GOb1wZPTCdwKHmW495gIcyXAhTPiFAC_C7GmY/w400-h225/49939587218_bedb34dbdd_z.jpg" width="400" /></a></div><div><br /></div><div>Toinen teos, johon Tenki no ko viittaa, on tietysti Kimi no na wa. Jos elokuvat laittaisi samaan aikaan pyörimään, niissä tapahtuisi samat asiat suunnilleen samoihin aikoihin, siis draaman kaarta ajatellen. Alussa montaasi jokapäiväisestä elämästä, lopussa juostaan pelastamaan tyttöä pulasta, huudetaan hänen nimeään ja tavataan hänet jossain todellisuuden tuolla puolen. Hieman harmittaa, että elokuvat ovat niin selvästi samanlaisia. Josko ensi kerralla olisi joku muu asetelma? Toki Shinkailla on aina keskeisessä osassa tytön ja pojan välinen romanssi, paitsi siinä Hoshi wo ou kodomossa, joka meni penkin alle. Ehkä se sitten on vain niin toimiva konsepti, mutta jotain erilaista siihen kaipaisi. Ehkä ensi kerralla tyttö pelastaakin pojan?</div><div><br /></div><div>Tykkäsin siitä, miten tässä(kin) elokuvassa loppukliimaksi ei tullut elokuvan lopuksi, vaan sen jälkeen palattiin vielä hahmojen luokse hetkeksi. Usein tuntuu, että elokuvat loppuvat liian äkkiä, heti toiminnan jälkeen, eikä päähenkilöiden tekojen seurauksista puhuta mitään. Nyt puhuttiin, ja ne olivatkin massiiviset. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjn5x5j3vmGXVtcGkL3jUxhHCp8CjVrpeSr4GtoJDCiRi0SghOaSZldPF-MZEyy_EOHpK24hSkrvVwtZG762waRGTQpNbX9rXENphTjhyRTTgOLDJtKC2bU147XRYGpmQIVDEOC4sHZcW0b/s640/sade.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="360" data-original-width="640" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjn5x5j3vmGXVtcGkL3jUxhHCp8CjVrpeSr4GtoJDCiRi0SghOaSZldPF-MZEyy_EOHpK24hSkrvVwtZG762waRGTQpNbX9rXENphTjhyRTTgOLDJtKC2bU147XRYGpmQIVDEOC4sHZcW0b/w400-h225/sade.jpg" width="400" /></a></div><div><br /></div><div>Elokuvan opetus tuntui mielestäni hieman hassulta. Väistämättä elokuvan sääilmiöitä vertaa ilmastonmuutokseen. Tuntui, että elokuvan muut hahmot yrittivät sanoa, että ei yksittäisen ihmisen valinnoilla ole mitään merkitystä: luonto ja sää on aina käyttäytynyt oudosti, ja Tokio olisi ilman ihmisten vaikutusta merenpohjaa joka tapauksessa. Toisaalta päähenkilöt tiesivät, että heidän päätöksestään sää jäi sellaiseksi, mutta päättivät antaa sen olla. Noin räikeää itsekkyyttä harvemmin näkee animessa, perustuuhan japanilainen yhteiskunta yhteisö- eikä yksilökeskeiselle kulttuurille. Japanilaisen näkemyksen mukaan Hina olisi pitänyt uhrata, jotta muut olisivat säästyneet katastrofilta. Luulisi, että Hina itse kärsisi omantunnon tuskia aiheutettuaan koko kaupungin hautautumisen veteen. Loppu sentään jätti toivon paremmasta. Japani on tunnetusti sisukas yhteiskunta, jota on koetellut jos jonkinlaiset katastrofit, ja kaikenlaisiin olosuhteisiin on sopeuduttu, kuten tässäkin tapauksessa.</div><div><br /><a name="spoilers"></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiImFkEMgpA_3RkxQIsQ41S8I5x9-ffZzlOKNc33NjC0WtpfTo9xVQ69rvV5zXph2dPjqP0SQWMhdImB6UxHd8IE5lCfGzmqwriDVOtWnF_P7NeItKuW74Blx1S6-lTGGz8XRP6ZsD9txFj/s640/tenki_no_ko.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="360" data-original-width="640" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiImFkEMgpA_3RkxQIsQ41S8I5x9-ffZzlOKNc33NjC0WtpfTo9xVQ69rvV5zXph2dPjqP0SQWMhdImB6UxHd8IE5lCfGzmqwriDVOtWnF_P7NeItKuW74Blx1S6-lTGGz8XRP6ZsD9txFj/w400-h225/tenki_no_ko.jpg" width="400" /></a></div><div><br /></div><div>Ennakko-odotukseni Tenki no Kosta oli se, että se kärsii Kimi no na wan suosiosta, ja olin siinä oikeassa. Jos Kimi no na waa ei olisi, voisi Tenki no ko olla Makoto Shinkain paras elokuva. Nyt se tuntuu lähinnä kopiolta. Ei halvalta kopiolta, mutta kopiolta kuitenkin. Elokuva näyttää ja varsinkin kuulostaa todella hyvältä, hahmot ovat sympaattisia ja juonikin jaksaa kiinnostaa. Shinkai rakastaa sadetta, se tuli ilmi jo Kotonoha no niwassa, mutta kyllä sitä jaksaa katsoa lisääkin. Ensi kerralla Shinkai saisi kuitenkin keksiä jotain uutta ja erilaista.</div>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-846273652426079012020-06-28T14:59:00.002+03:002020-06-28T15:01:40.350+03:00Shingeki no Kyojin<span id="docs-internal-guid-46816433-7fff-f74e-772e-b2a3ad92bd4f"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><b>Huom! Sisältää lieviä juonipaljastuksia animesta uusimpaan eli kolmanteen kauteen asti</b></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Olen katsonut Shingeki no Kyojinia heti uuden animekauden ilmestyessä. Nyt kuitenkin mieheni halusi sen katsoa, ja suostuin katsomaan sen uusiksi, vaikka kuvittelin muistavani aika hyvin, mitä siinä tapahtuu. Olin kuitenkin väärässä, ja uusintakierros todellakin teki hyvää, jotta viimeisestä kaudesta saa sitten aikanaan kaiken irti. Olin nimittäin onnistunut autuaasti unohtamaan jo heti ensimmäisen ja toisen kauden välissä suunnilleen kaiken, ja monta asiaa oli mennyt ohi. Toisella katselukerralla kaikki pienetkin vihjeet esimerkiksi Annien, Reinerin ja Bertoltin henkilöllisyyteen tuli huomattua. Pieniä vihjeitä jokaisesta juonenkäänteestä todellakin viljeltiin pitkin sarjaa, mutta eihän niitä ensimmäisellä kerralla välttämättä tajua. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Toisella katselukerralla sarjaa osasi myös katsoa paljon kriittisemmin, kun ei tarvinnut jännittää juonenkäänteitä tai pysyä kärryillä, kuka on kuka. Ensimmäisestä kaudesta tajusin sarjaa maratoonatessa viikoittaisen seuraamisen sijaan, kuinka paljon siinä oli kertauksia. Jokaisen jakson alussa oli minuutti tai jopa muutama kertausta siitä, mitä on jo tapahtunut. Jo ensimmäisellä kaudella oli flashbackeja vain muutama jakso sitten tapahtuneisiin asioihin. Myöhemmillä kausilla sen ymmärtää, sillä kausien välissä on ollut jopa vuosia aikaa, eikä ensimmäisellä kerralla ole välttämättä kiinnittänyt huomiota sellaiseen yksityiskohtaan, joka myöhemmin paljastuukin merkittäväksi. Ensimmäisellä kaudella kertaukset kuitenkin johtuivat lähinnä siitä, että sarjaa on pitänyt venyttää materiaalin puutteen vuoksi.</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOIfr8mx1horRmLy6DfeSl7K2FoPNOrdMUwjrhh7CAB645JACMT1jWcYUqBe6IK3HLrD7BsdVl2xToNQHryrWM0yigoRdUmMzioBPpwTYVR02BDNUhsp09WLsmaZ7EP3rlQRXTr1xglVms/s710/thumb2-shingeki-no-kyojin-armin-arlert-eren-yeager-mikasa-ackerman-japanese-anime.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="444" data-original-width="710" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOIfr8mx1horRmLy6DfeSl7K2FoPNOrdMUwjrhh7CAB645JACMT1jWcYUqBe6IK3HLrD7BsdVl2xToNQHryrWM0yigoRdUmMzioBPpwTYVR02BDNUhsp09WLsmaZ7EP3rlQRXTr1xglVms/w400-h250/thumb2-shingeki-no-kyojin-armin-arlert-eren-yeager-mikasa-ackerman-japanese-anime.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Sarjan vetävä voima on sen mysteerissä. En ole lukenut mangaa, joten koko tarinaa en tunne, mutta toistaiseksi sarja on onnistunut sekä jatkuvasti paljastamaan paloja sarjan maailman mysteeristä, että pitämään mielenkiinnon yllä. Vaikka tavallaan edellisen kauden lopussa paljastettiin kaikki, ei edelleenkään tiedetä mistään mitään. <span></span></span></p><a name='more'></a></span><p></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sarja käsittelee massiivisia teemoja. Yhtäläisyyksiä voidaan vetää vaikkapa pakolaisaaltoihin ja sotiin, rasismiin ja konservatiivisuuteen (ja ihan suoraan natseihin). Onko ok tappaa titaaneja, jos ne onkin ihmisiä? Miksi toinen ihmisrotu vihaa toista niin paljon? Onko tietämättömyys hyväksi, jos sillä saavutetaan rauha? Osa teemoista ovat raskaita käsiteltäväksi shounensarjassa, eikä se aina onnistukaan täydellisesti, kuten vaikkapa sodan kuvaaminen. Joo, kyllähän siinä toitotetaan sitä, kuinka kurjaa on, kun kaverit kuolee ympäriltä, mutta juuri se tuntuukin niin epäaidolta. En ole ollut sodassa joten en voi sanoa omasta kokemuksesta, mutta veikkaisin, ettei jokainen ihminen koko ajan valittaisi ääneen siitä, kuinka kurjaa on olla niin voimaton mahtavan vihollisen edessä, kuinka inhottavaa on, kun kaikki kuolee ympäriltä ja niin edelleen. Ehkä sellaisen ihmisen, joka ei sotaa ole nähnyt, on pakko sanoin sanoa, että on tämä nyt niin hirveää, koska muutenhan saattaisi vaikka luulla, että sota on ihan kivaa. </span><span style="font-family: arial; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Nostan kuitenkin hattua yritykselle. Ehkä juuri sen takia katson animea, että niissä uskalletaan usein käsitellä vakavia yhteiskunnallisia teemoja jopa lapsille/nuorille suunnatuissa sarjoissa, eikä katsojaa aliarvioida.</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3l06wkJ8v1L7s4EpvsdTISWib-YpIXngqdVrVMhtElII7oe2TgEIgkrxfqpdybaN8d0OAGqJQET3a4xPLmY6vOIhogsZDFSRn7j_Y6NZcn92leuDPCj-D9p-AquZ-m-VNnIzZmIxN-zg5/s1280/%255BCommie%255D+Shingeki+no+Kyojin+-+13.5+%255B5969DF9C%255D.mkv_snapshot_05.15_%255B2013.11.08_20.24.49%255D.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3l06wkJ8v1L7s4EpvsdTISWib-YpIXngqdVrVMhtElII7oe2TgEIgkrxfqpdybaN8d0OAGqJQET3a4xPLmY6vOIhogsZDFSRn7j_Y6NZcn92leuDPCj-D9p-AquZ-m-VNnIzZmIxN-zg5/w400-h225/%255BCommie%255D+Shingeki+no+Kyojin+-+13.5+%255B5969DF9C%255D.mkv_snapshot_05.15_%255B2013.11.08_20.24.49%255D.jpg" width="400" /></a></div><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Hahmot ovat myös aika kummallisen epätasalaatuisia. Hahmokaarti olisi todella mielenkiintoinen ja sieltä löytyy suoranaisia helmiäkin, mutta oikein kehenkään ei ehditä tutustua kunnolla. Sarja skippaa heti ensimmäisissä jaksoissa ensin 3, sitten 2 vuotta eteenpäin, ja sitten koko loppuaika hurahtaakin ohi suunnilleen kolmessa kuukaudessa, ajoittaisten takaumien (joita onkin rutkasti) lisäksi. Hahmoihin olisi ollut hyvä tutustua jo ensimmäisellä kerralla eikä vasta takaumien kautta seuraavilla kausilla. Mangasta on tehty kaikenlaisia spin-offeja, jotka syventävät hahmoja ja niiden välisiä suhteita, mutta piruakos minä siitä välitän, kun haluan vain katsoa tätä animea! Varsinkin päähenkilöiden ympäryshahmot, eli Conny, Sasha ja Jean, jäävät liian yksiulotteisiksi. He olisivat hyviä hahmoja ja heillä olisi varmasti todella hauskaa yhdessä, mutta juuri minkäänlaista interaktiota ei tapahdu, muuten kuin “voi ei nyt se kaveri syötiin”. Minusta ei myöskään tuntunut yhtään niin pahalta kuin sarjan hahmoista, kun osa kavereista paljastuikin pettureiksi, koska enhän minä edes muistanut koko hahmoja toista kautta ensimmäistä kertaa katsoessani!</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Hahmojen huono kohtelu on entistäkin valitettavampaa, kun nostaa esiin muutaman onnistuneen hahmon ja kaikki pienet nyanssit, mitä niihin liittyy. Ensimmäisellä katselukerralla en antanut itselleni lupaa tykätä Levistä, koska olen special snowflake ja suosituimmasta hahmosta tykkääminen olisi ollut vitsin noloa. Toisella kerralla unohdin ernuilun ja antauduin tuolle rääväsuiselle 165-senttiselle lentävälle sirkkelille. Mutta minulla on perustelut! Ensinnäkin, Levin sukulaisuussuhteet. Mikasa ja Levi ovat sukua toisilleen, ja se näkyy juuri sopivasti ulkonäössä, heidän tavassaan taistella titaaneja vastaan (herra ja neiti lentävä sirkkeli) ja muussa olemuksessa. Se ei kuitenkaan ole ihan liian ilmeistä. Toinen sukulainen on Kenny, jolta Levi on oppinut puhetapansa. Se on yksityiskohta, josta olin erityisen riemuissani. Kenny ja Levi tykkäävät molemmat puhua paskasta. Toisella katselukerralla kiinnitin erityisesti huomiota jokaiseen Levin vuorosanaan, ja hänellä on tietty tapansa puhua asioista. Ja myös siihen, miten muut puhuvat Levistä, ja ainoat, jotka kutsuvat häntä alun perin pikkuiseksi, ovat Kenny ja Mikasa. Ehkä sekin on periytyvää. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1ujdyQXdFx3Dt8DbhGssadmwI3z88b6L2hAGjCeCdkIvA_FVfRoCA-kLuimSpa1wQYvO-ZlGvhAV0hthpDl1QO0DSBp_gVQIsK2LQ84zdpajI0khn1OzOzJXGKXUknT7Dg3gQb1clwihI/s1280/levi-ackerman.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1ujdyQXdFx3Dt8DbhGssadmwI3z88b6L2hAGjCeCdkIvA_FVfRoCA-kLuimSpa1wQYvO-ZlGvhAV0hthpDl1QO0DSBp_gVQIsK2LQ84zdpajI0khn1OzOzJXGKXUknT7Dg3gQb1clwihI/w400-h225/levi-ackerman.png" width="400" /></a></div><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Muita hyviä hahmoja ovat Erwin, Sasha ja Hange. Hangen menneisyydestä ei vielä animessa ole ollut mitään, mutta muuten kaikilla on ollut mielenkiintoiset taustatarinat tai motivaattorit. Hyviä hahmoja yhdistää yksi asia: ne eivät ole päähenkilöitä. Valitettavasti eniten ruutuaikaa saavat Eren, Mikasa ja Armin ovat yksiä hahmokaartin huonoimmista hahmoista. Mikasan ainoat luonteenpiirteet tuntuvat olevan Erenin rakastaminen ja taistelutaito. Armin ei ole hyödytön hahmo vaikka niin luuleekin, mutta hänen tuulesta temmattu obsessionsa merta kohtaan alkaa käydä kuluneeksi, ja valitettavasti veikkaan sen olevan jatkossakin hänen kantava teemansa. Eren on niin ristiriitainen hahmo, että välillä tuntuu, tunteekohan edes mangaka päähenkilöään. Ensin Eren on niin varma siitä, että hän tappaa kaikki titaanit. Sitten yhtäkkiä hän alkaakin sanomaan, että minulla ei ole mitään ihmisarvoa, tappakaa minut, minusta ei ole mitään hyötyä. Ja sitten taas ollaankin ihmiskunnan ainoa toivo. Animepäähenkilöt ovat järjestään yltiömäisen huonoja, mutta Eren saattaa olla yksi huonoimmista. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Lempparikohtauksiani sarjassa ovat se, kun Historia vetää Leviä turpaan ja kun Jean pyyhkii uskonsa ihmisyyteen Connyn paitaan (tätä lausahdusta aion käyttää itsekin). Tällaista hahmojen keskinäistä sananvaihtoa saisi olla enemmänkin, mutta ei, kaikki pyörii joko titaanien tappamisen, ihmisten tappamisen tai katsojan viimeisenkin Erenin sietokyvyn tappamisen ympärillä. Ymmärrän, että sarja on juonivetoinen, mutta hahmokaartissakin olisi potentiaalia, joka mielestäni jätetään käyttämättä. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCiHrXLoJ0ep1udk_nrH__CN2b4PrbjqVd9YctSvDap6b_PoRc0KjeQM0_BZ7sxz7iyscDDSnSUjP_LUDESubqDZks-lr2S1ckDSvf4i6Q_1LdbjVrkCS0LEgzXQVV23v4GeCKYYpytgjC/s1280/%255BCommie%255D+Shingeki+no+Kyojin+-+13.5+%255B5969DF9C%255D.mkv_snapshot_12.10_%255B2013.11.08_20.25.35%255D.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCiHrXLoJ0ep1udk_nrH__CN2b4PrbjqVd9YctSvDap6b_PoRc0KjeQM0_BZ7sxz7iyscDDSnSUjP_LUDESubqDZks-lr2S1ckDSvf4i6Q_1LdbjVrkCS0LEgzXQVV23v4GeCKYYpytgjC/w400-h225/%255BCommie%255D+Shingeki+no+Kyojin+-+13.5+%255B5969DF9C%255D.mkv_snapshot_12.10_%255B2013.11.08_20.25.35%255D.jpg" width="400" /></a></div><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sarjan visuaalinen tyyli on tasaisen laadukasta. Eniten paukkuja on tietysti laitettu tiettyjen jaksojen taistelukohtauksiin, esimerkiksi ensimmäisen kauden loppujaksoihin. Kamera liikkuu tavalla, joka on 2D-animaatiolle todella haastavaa, luoden 3D-tyyppisen syvyysefektin. 3D:tä on myös käytettykin, mutta se ei juuri missään vaiheessa pistä silmään, kuten yleensä (paitsi pari titaania myöhemmillä kausilla). Ääriviivat ovat paksuja, taivas on henkeäsalpaavan kaunis. Värimaailma on sarjalle ominainen. Teknologian puuttuessa kaikki on ruskean, vihreän ja harmaan sävyistä. Sen suurempia visuaalisia kikkailuja ei nähdä, mutta silmäzoomauksia ohjaaja näyttää rakastavan. Nättejähän ne silmät on. Mikäpä niitä katsellessa. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kaiken tämän ranttauksen jälkeen Shingeki no Kyojin on kuitenkin ehdottomasti sellainen sarja, jota voisin suositella vaikkapa sellaiselle ihmiselle, joka ei animesta tiedä mitään. Tarina itsessään on ihan yleisesti fiktion mittapuulla mielenkiintoinen ja uniikki. Siinä on omat ongelmansa, osa varmasti mediansa ja kulttuurinsa tuottamia. Ehkä ne animepäähenkilöt vain pitää olla tuollaisia, jotta ne olisivat “samaistuttavia”. Ehkä mangassa on vain pakko kertoa viiteen kertaan, kuinka kurjaa se kavereiden menettäminen on, koska eihän lukija muuten pääsisi hahmojen pään sisälle. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><font face="Arial"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Viimeinen kausi tulee olemaan ainakin trailerin perusteella intensiivinen. Saa nähdä, miten sarjan massiivinen maailma saadaan tyydyttävästi pakettiin. Myös studion vaihto jännittää, mutta luulisin, että näin suositun sarjan sovituksen onnistuminen ei olisi ainakaan rahasta kiinni.</span></font></p><span><!--more--></span>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-59715904440955817412020-06-03T19:51:00.000+03:002020-06-03T19:51:24.206+03:00Aggretsuko ja Rilakkuma & Kaoru<div class="separator"><span id="docs-internal-guid-a0172342-7fff-5acf-da1d-87a0c0c3a505" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Yhdistän Aggretsukon ja Rilakkuman ja Kaorun samaan postaukseen sen takia, että ne ovat aika samanlaisia sarjoja. Molemmissa käsitellään samoja teemoja, eli aikuistumisen tuskaa, ja molemmissa on noin 15 minuutin jaksot. Tunnelmaltaan sarjat ovat tosin lähes päinvastaisia, Rilakkuma ja Kaoru on kuin rauhoittavaa teetä ja Aggretsuko piristävää kahvia.</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj98IWhTL0Nd0Dy-MdqTOVf3v4Bh25SxZYuAB3F3s_ZSVFc_bi1yuWfM1KSsWXmMLdKbBDs9ZfoZE5-8PmDJy4GY9rO8rgsb1yJQDQjhGyjfFo8h32hN5Kwu6UNWBsI5HiF0uXS8SmxScn/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Aggretsuko" border="0" data-original-height="370" data-original-width="740" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj98IWhTL0Nd0Dy-MdqTOVf3v4Bh25SxZYuAB3F3s_ZSVFc_bi1yuWfM1KSsWXmMLdKbBDs9ZfoZE5-8PmDJy4GY9rO8rgsb1yJQDQjhGyjfFo8h32hN5Kwu6UNWBsI5HiF0uXS8SmxScn/w400-h200/retsuko-screenshot-4.jpg" title="Aggretsuko" width="400" /></a></div><p></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Molemmissa päähenkilönä on parikymppinen nainen, joka tuskastelee aikuistumisen kanssa. Retsukon ongelmana on inhottava pomo ja työelämän paineet, ja hän haaveilee naimisiin pääsemisestä ja sitä kautta työelämästä poistumisesta. Kaoru taas ei edes uskalla haaveilla edes poikaystävästä, ja naimisiinmenon ajatteleminen aiheuttaa lähinnä ahdistusta. Molemmissa tulee selväksi naisen rooli japanilaisessa yhteiskunnassa: töissä raadetaan boomereiden ikeen alla, kunnes naimisiinmenon myötä jäädään kotirouviksi. Eikä toki miehillä ole sen helpompaa: jos palkka ei riitä kahden ihmisen elättämiseen, on naimisiinmenosta turha haaveilla. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinPL-XALTTlSCpQlyC8SJfpkblj6LfcCNivYw6IOw-MsUQCG2iU0osf0YSWoanMe90iVD0PhgxyACkJU2hkxkH4lhpp9C71VDMvlMtPRkPeg1kO9koZwpGTXRP2KsLKTksSoOlg_jDHfKE/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Rilakkuma & Kaoru" border="0" data-original-height="2160" data-original-width="3840" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinPL-XALTTlSCpQlyC8SJfpkblj6LfcCNivYw6IOw-MsUQCG2iU0osf0YSWoanMe90iVD0PhgxyACkJU2hkxkH4lhpp9C71VDMvlMtPRkPeg1kO9koZwpGTXRP2KsLKTksSoOlg_jDHfKE/w400-h225/fb138a6041eb40d02c648c0da35c1cc0.jpg" title="Rilakkuma & Kaoru" width="400" /></a></div><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;"><span></span></span></p><a name='more'></a></span><br /><p></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Rilakkuma ja Kaoru on ensimmäinen nukkeanimaatio, jonka olen suostunut katsomaan. Nukkeanimaatioista tulee mieleen vain Wallace & Gromit ja muut lastensarjat, jotka eivät hivele omaa esteettistä silmääni sitten yhtään, mutta nähtyäni Enter the anime -dokkarissa Rilakkuman lavasteita ja kuullessani, että kymmenen sekunnin animoimiseen meni animaattorilta kokonainen päivä, oli pakko katsoa sarja. Dokumentissa kerrottiin myös, että jokaista jaksoa varten luotiin valaistus kunkin vuodenajan mukaan, ja sen huomaa. Rilakkumassa mennään japanilainen vuodenkierto ympäri, keväästä kevääseen. Kaoru asuu söpössä vanhassa kerrostaloasunnossa, jonka sisustus on pikkutarkkuudessaan tunnelmallista. Jokainen jakso on pieni kurkistus japanilaisen nuoren naisen elämään. Nalleja unohtamatta.</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyTVMJNDSL9JY84igQf6409puKrB7XTuk2poE39sbiiTiB8uyVCCTjxPRhK_DaEX7iMAuzxBw3bQ_rAsEmLy60L1KlqXFPux_91qBvRStW4cdyzuAdzvKZOqjmCG2OMGByxL5cM0eheSCa/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="576" data-original-width="1024" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyTVMJNDSL9JY84igQf6409puKrB7XTuk2poE39sbiiTiB8uyVCCTjxPRhK_DaEX7iMAuzxBw3bQ_rAsEmLy60L1KlqXFPux_91qBvRStW4cdyzuAdzvKZOqjmCG2OMGByxL5cM0eheSCa/w400-h225/5ce37174f3e6d-1024x576.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Aggretsukossa kaikki hahmot ovat eläimiä, mutta varsin ihmismäisiä sellaisia. Oma lempparini on Fenneko, vähän pakkomielteinen stalkkeri. Haidaa kannatan myös, siis Retsukon poikaystäväehdokkaana. Aikasi koittaa vielä! Herkullisinta sarjassa on hahmojen kehitys, esimerkiksi neuroottisen Anan tullessa työpaikalle jopa Retsuko ja pomo hautasivat sotakirveensä. Muutenkin pomon ja Retsukon välillä on ollut hetkiä, joista huokuu sukupolvien välinen ero - ja toisaalta halu ymmärtää ja hyväksyä edes hieman toisenlaisia näkökulmia. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVXL9a35stLFeY7sBbz1ahFMnEv3CDJEyTW9Phold4VntWOlIVgPWFnjhbvkxmBbGbCr5CSDjPmmrqeKl6UMEfG2mqem25-JH-A3Nf96XYLcFkNLD006QHz7lK8u_dzuS6WvH0cqVACS1i/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="360" data-original-width="640" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVXL9a35stLFeY7sBbz1ahFMnEv3CDJEyTW9Phold4VntWOlIVgPWFnjhbvkxmBbGbCr5CSDjPmmrqeKl6UMEfG2mqem25-JH-A3Nf96XYLcFkNLD006QHz7lK8u_dzuS6WvH0cqVACS1i/w400-h225/50812bb5059e605ccd0bb6e7b652938a.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Molemmat sarjat toimivat hyvänä vertaistukena </span><a href="https://shievanime.blogspot.com/2020/05/kuinka-yritin-kasvaa-aikuiseksi-ja.html" style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;" target="_blank">aikuistumisen aiheuttamaan ahdistukseen</a><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">. Molemmat ovat myös Netflixin rahoittamia sarjoja. Aion kirjoittaa aiheesta ihan omankin postauksen, mutta sen voin jo spoilata, etten ole kovin suuri 3D-animaation fani, ja Netflix tuntuu avaavan rahahanansa vain, jos sarja on mahdollisimman kaukana "perinteisestä" animesta. Nämä kaksi sarjaa sitä ovat, mutta toisaalta ne ovat myös todella japanilaisia sarjoja. </span></p><div><span style="font-family: arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div></div>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-85076871135024010962020-05-07T21:18:00.002+03:002020-05-07T21:23:42.671+03:00Carole & Tuesday<div>Carole & Tuesday herätti mielenkiintoni lähinnä ohjaajan takia. Shinichiro Watanabe oli tuttu tietenkin Cowboy Bebopista, mutta enemmän olin innoissani siksi, että hän palasi musiikin ja ihmissuhteiden pariin Sakamichi no Apollonin jälkeen. Odotin, että saan sarjan, jossa keskitytään hahmojen keskinäisiin suhteisiin ja suuriin tunteisiin. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB2twpiWHi1RfA4V9nlBdwQuH7b5sdTN2CcIRBVHu90Mi3VTPhYcW_WfzSoSZ6hQTw42vd17ZP2t53zX32Eb6YEO-hKaQE-60ZIDOeT7Z-gTRf7NSTqjkqJg1GO0kdnvJ-4avTyaCMUrKL/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="1140" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB2twpiWHi1RfA4V9nlBdwQuH7b5sdTN2CcIRBVHu90Mi3VTPhYcW_WfzSoSZ6hQTw42vd17ZP2t53zX32Eb6YEO-hKaQE-60ZIDOeT7Z-gTRf7NSTqjkqJg1GO0kdnvJ-4avTyaCMUrKL/w400-h225/carole.jpg" width="400" /></a></div><span><a name='more'></a></span><div><br /></div><div>Carole & Tuesday ottikin täysin päinvastaisen suunnan. Siinä käytettiin yllättävän paljon aikaa esimerkiksi Mars’ Brightest -kykykilpailun läpikäymiseen, joka siis oli käytännössä X-Factor. Animaatiota varten oli varmasti myös katsottu oikeita X-Factor -jaksoja, sillä osanottajien ilmeet ja eleet olivat itsellekin tuttuja vastaavista laulukilpailuista. Muutenkin sarjassa oli mukavan realistinen kuvaus musiikkimaailmasta, ja nykymaailmasta ylipäänsä. Harmi vain, että odotin oikeasti saavani tulevaisuuden Marsin enkä nykypäivän Maan, joten toivottavan varaa jäi paljon Marsin kuvauksesta. Joitain pieniä yksityiskohtia oli, kuten sääaseman vaurioitumisesta aiheutunut kylmyys tai juna, jolla mentiin festivaaleille, se nimittäin oli yhdistetty tavara- ja matkustajajuna. Välillä kuitenkin ehti unohtaa, että sarja sijoittui tulevaisuuteen ja eri planeetalle. Esimerkiksi Instagramin ulkoasu oli pysynyt samana, ja Alba City muistutti aivan liikaa New Yorkia. Mitään järkeä siinä ei ollut, koska jos jonnekin planeetalle rakennettaisiin uusi kaupunki, se tuskin muistuttaisi mitään tällä hetkellä Maassa olevaa kaupunkia, jotka ovat syntyneet pikkuhiljaa, maantieteellisten seikkojen ja historian ehdoilla. Harmittaa, että niin suuri potentiaali jäi käyttämättä. Eikö kukaan ollut brainstormannut, millaista Marsissa voisi olla?</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEV6A9fQAcut48Llo0RwXPaB2cj_-OJJJIPvD0gtdto5_ApyO20RznIHMKeTlPtbMH10d9DgAm3Iur2h_VZOqdrxKOPzEYEy40HEUNP0sAlE9CYP-1rXwQmjyFKSO5HD_HBdDuqZVaKQPQ/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="450" data-original-width="800" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEV6A9fQAcut48Llo0RwXPaB2cj_-OJJJIPvD0gtdto5_ApyO20RznIHMKeTlPtbMH10d9DgAm3Iur2h_VZOqdrxKOPzEYEy40HEUNP0sAlE9CYP-1rXwQmjyFKSO5HD_HBdDuqZVaKQPQ/w400-h225/00000206.jpg" width="400" /></a></div><div><br /></div><div>Maailman lisäksi myös hahmot jäivät pahvisiksi. Kerrankin ongelmana ei ollut jaksojen puute, vaan se, että aika käytettiin täysin epäolennaisiin asioihin. Joo, kyseessä on musiikkianime, joten eihän ne musiikkiesitykset täysin epäolennaisia ollut, mutta olisin toivonut, että niiden aikana olisi tehty muutakin kuin näytetty samoja kuvia yleisöstä, useampaan kertaan yhden esityksen aikana ja jotkut taisivat olla vielä uudelleen kierrätettyjä myöhemmissä jaksoissa. Hahmot eivät juuri kasvaneet, Carolella ja Tuesdaylla oli ainoastaan yksi konflikti koko sarjan aikana, ja kaikki mahdolliset riidat ja muut pienemmät huolet selvisivät heti saman jakson aikana. Ainut valonpilkahdus oli Angela ja Tao sekä muutamat muut sivuhahmot, mutta kenestäkään ei saanut oikein kunnollista otetta. </div><div><br /></div><div>Olin alkujaksojen tietojen perusteella kuvitellut kaikenlaisia hulluja juonikaaria, joita sarjassa voitaisiin nähdä, mutta suurin osa niistä jäi näkemättä. Esimerkiksi Taon gradu ihmisten manipuloinnista kuulosti tärkeältä alussa ja olisi kuvitellut, että jaksojen aluissa lupaillut vallankumoukselliset teot olisivat olleet jotain suurempaa kuin hyväntekeväisyyskonsertin järjestäminen. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6Wjtyzo-3whTG-utxj4zKw_0vRvMDhFc3wRl0cpctkX3S6nMQ3ZrlMzDmEnSrOqWMnAjNVUlR8JM-0DoA6oIAfJm5QlH2GopdfTL7axYmSzik4mJ-PgahEuC1fDIaWtY0G1hDj-4Btrvo/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6Wjtyzo-3whTG-utxj4zKw_0vRvMDhFc3wRl0cpctkX3S6nMQ3ZrlMzDmEnSrOqWMnAjNVUlR8JM-0DoA6oIAfJm5QlH2GopdfTL7axYmSzik4mJ-PgahEuC1fDIaWtY0G1hDj-4Btrvo/w400-h225/vlcsnap-2019-10-15-18h17m01s759.png" width="400" /></a></div><div><br /></div><div>Sarja onneksi näytti ja kuulosti nätiltä. Musiikki oli aika geneeristä, minkä oli tarkoitus johtua siitä, että muut tekivät musiikkinsa tekoälyllä, mutta Carolen ja Tuesdayn kappaleet olivat kyllä kaikista tylsimpiä. Englanniksi lauletut kappaleet olivat kuitenkin ihan kaunista kuultavaa, ja varsinkin Angelan kappaleita olen kuunnellut jälkeenpäinkin. Netflix-yhteistyöllä oli varmasti merkitystä musiikintekijöiden, laulajien ja laulukielen valintaan. Kuten Cowboy Bebop, on myös Carole & Tuesday tehty selkeästi amerikkalaisten mieltymykset mielessä pitäen. Myös teemoissa oli havaittavissa enemmän amerikkalaista kuin japanilaista yhteiskuntaa ravistelevia aiheita, kuten sukupuoli-identiteettikysymyksiä ja pakolaisuutta.</div><div><br /></div><div>Loppujen lopuksi Carole & Tuesdayn ikimuistoisuus onkin siinä, kuinka erikoinen sarja se on. Siinä panostettiin musiikkiin ja musiikkiesityksiin, muiden asioiden kustannuksella, mutta panostettiinpa kuitenkin. Sarja tuntuu välillä oikean X Factorin katsomiselta. Hauska yksityiskohta oli hahmojen nimet: Carole oli syntynyt jouluna ja Tuesday taas liittyi siihen, että Mars on japaniksi Kasei, ja tiistai japaniksi Kayoobi (tuliplaneetta/tulipäivä näin yksinkertaistaen suomennettuna). </div><div><br /></div><div><br /></div>Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-84790817838085480802020-05-02T21:26:00.000+03:002020-05-02T21:26:43.984+03:00Kuinka yritin kasvaa aikuiseksi ja opetella elämään tavallisten ihmisten keskellä<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Muutama vuosi sitten valmistuin ammattikorkeakoulusta ja aloin elättää itse itseäni. Kuusi vuotta olen seurustellut nykyisen mieheni kanssa, ja siihenkin ajatukseen on ollut totuttelemista. Sydämessäni tulee aina olemaan erityinen paikka yksinäisyyden katkeroittamille nörteille, vaikka onnistuinkin jollakin ilveellä vaimoutumaan.
</span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtRDfz_BTgFNbtC3yXgQphnBkGGuCxVgj1vQHo-dGcELoNTWVTFIQfFfvH05UN_qagyhcWOJnRw7gygiZfS9SLaRDQduFWQIv7uaWe3WRcbM941AargRalBCFUWHxRClItoqBoddxdvILV/s1600/%255BCommie%255D+Tonari+no+Kaibutsu+-+13+%255B4B2A172C%255D.mkv_snapshot_23.19_%255B2013.01.20_18.44.26%255D.jpg" imageanchor="1"><img alt="" border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtRDfz_BTgFNbtC3yXgQphnBkGGuCxVgj1vQHo-dGcELoNTWVTFIQfFfvH05UN_qagyhcWOJnRw7gygiZfS9SLaRDQduFWQIv7uaWe3WRcbM941AargRalBCFUWHxRClItoqBoddxdvILV/s400/%255BCommie%255D+Tonari+no+Kaibutsu+-+13+%255B4B2A172C%255D.mkv_snapshot_23.19_%255B2013.01.20_18.44.26%255D.jpg" title="Tonari no Kaibutsu-kun" width="400" /></a>
</div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kun tajusin, että tässähän pitää ihan oikeasti aikuistua, käärin hihani ja ryhdyin toimeen. Heitin teini-iässä ostetut vaatteet pois, aloin huolehtimaan enemmän terveydestäni ja yksinkertaistin sisustustani. Halusin kehittää itseäni. Vuoden jälkeen aloin ihmetellä, miksi ahdistaa. Miksi kaikki on tylsää? Tajusin, että vaikka sain paljon asioita aikaan ja varmasti näytin ulkopuolisten silmissä vastuuntuntoiselta nuorelta aikuiselta, en ollut tehnyt pitkiin aikoihin asioita, joista oikeasti nautin. </span><span style="font-family: "arial"; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Olin lähes pakkomielteinen sen suhteen, että jokainen minuutti päivästä tulee kulutettua hyödyllisiin asioihin. Eivätkä animen katsominen tai mangan lukeminen olleet tarpeeksi hyödyllisiä.</span><br />
<a name='more'></a></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Pari vuotta olen nyt ollut samassa työpaikassa, ja vaikka työkaverit ovat mukavia, ei animeharrastuksesta voi oikein edes mainita. Heidän kosketuspintansa animeen on joku edellinen työntekijä, joka katsoi animea työajallaan. He ovat ehkä sen verran vanhoja, ehkä sen verran ekstrovertteja, että animaatio on heidän mielestään lapsia varten. Heidänlaistensa takia, ja kunnolliseksi yhteiskunnan jäseneksi tulemiseksi, olen yrittänyt tehdä asioita, joita aikuisten on yleisesti hyväksyttyä tehdä. Mutta nyt olen tajunnut, että se on vain itseni kieltämistä. </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3xeRxRaxRmJAUAwwklulsZS4XNFUTUAMA1SVV0KTL3870lhmExddhm7uwHNlhhhJSpUXTmDS65mHxU9E4TEpGFPQE-8M_VkFHazk_c5Ub2o9wILhoL7QUaTei3h6566PKsCZ4q17ez8FX/s1600/%255BMazui%255D_Hyouka_-_22_%255B1CA88F50%255D.mkv_snapshot_23.38_%255B2012.09.28_11.00.47%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3xeRxRaxRmJAUAwwklulsZS4XNFUTUAMA1SVV0KTL3870lhmExddhm7uwHNlhhhJSpUXTmDS65mHxU9E4TEpGFPQE-8M_VkFHazk_c5Ub2o9wILhoL7QUaTei3h6566PKsCZ4q17ez8FX/s400/%255BMazui%255D_Hyouka_-_22_%255B1CA88F50%255D.mkv_snapshot_23.38_%255B2012.09.28_11.00.47%255D.jpg" width="400" /></a></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">En halua elää tässä maailmassa. Olen paennut fantasiamaailmoihin viimeistään kun opin lukemaan, ja anime on ehkä paras näistä pakokeinoista. </span><span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Olen kaikenlaisen fiktion suurkuluttaja, mutta oikeat ihmiset on kuitenkin loppujen lopuksi aika ällöttäviä. Liian realistisia. Eikä edes nykyajan erikoistehosteilla päästä vielä sille tasolle, että voitaisiin luoda sellaisia maailmoja, joita animaation keinoin voidaan. Ja vaikka voitaisiin, olisivat näyttelijät silti vain tavallisia kuolevaisia. </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Toki katson myös paljon näyteltyjä tv-sarjoja ja Hollywood-elokuvia, ja pidän monia hyvinä. En silti osaa pitää niitä ominani. Ainoastaan kirjat, manga ja anime ruokkii jotakin erityistä osaa </span><span style="font-family: arial; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">minussa.</span><span style="font-family: arial; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"> Esimerkiksi: lykkäsin Tuntemattoman sotilaan katsomista, ja syy oli se, että halusin lukea sen ensin, jotta voin tutustua hahmoihin. Se oli täysin oikea ratkaisu. Oma kuvani Koskelasta on lähempänä Roy Mustangia kuin Jussi Vatasta. Tykkäsin Tuntemattomasta sotilaasta kirjana todella paljon, kun sain oikeasti kuvitella asiat sillä tavalla, kuin animella mädätetyt aivoni halusivat, eikä tarvinnut nähdä Aku Hirviniemen naamaa Hietasen puhuessa. </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3hEhUZH8MInpG-mkPq5PHpU8f_5oRpj7R6gJz5tQFCTcnmAnKb2BsqsiE1EHlO56DxWJRPKW6uUMwVPY_Yu1LbhoTHK-Tizv8bo8icCuQ5O0L-DTzGeyCnUqDu5eGPH9xqBnRFDnhkzQ5/s1600/4pKbpcv.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3hEhUZH8MInpG-mkPq5PHpU8f_5oRpj7R6gJz5tQFCTcnmAnKb2BsqsiE1EHlO56DxWJRPKW6uUMwVPY_Yu1LbhoTHK-Tizv8bo8icCuQ5O0L-DTzGeyCnUqDu5eGPH9xqBnRFDnhkzQ5/s400/4pKbpcv.png" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: "arial"; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Elämä ilman animea, ilman fantasiamaailmoihin uppoutumista, ei ole elämisen arvoista. Kuvittelin, että kasvaisin aikuiseksi joskus, mutta olen nyt hyväksynyt, että tätä asiaa en voi ainakaan tässä vaiheessa elämääni muuttaa. Ennemmin toivoisin, että voisin skipata koko yhteiskuntaan kuulumisen kokonaan, ja ryhtyä kirjailijaksi, jotta voisin omistaa kaiken aikani tarinoille. Siihen on valitettavasti vielä matkaa. Vielä joudun matkustamaan ruuhkaisessa metrossa, unohtamaan oikean itseni työpäivän ajaksi, ja teeskentelemään aikuista, jolla on kaikki langat käsissään. </span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZJ2kHtrk5PAAaZQfy0l8GXV3suW7z4Uq6O81RD_tlVjb-LvHaWEy4vnErKnFKpPdvf_TK1qw532EeaQVSCrmWBIdZQ4alb1sJckdr9xXNNYm_ru1szu6UPOWI6mdi6Iws32G3-nL-dK8v/s1600/%255Bgg%255D_Chuunibyou_Demo_Koi_ga_Shitai%2521_-_02_%255BD9C76A37%255D.mkv_snapshot_23.01_%255B2012.10.15_17.05.34%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZJ2kHtrk5PAAaZQfy0l8GXV3suW7z4Uq6O81RD_tlVjb-LvHaWEy4vnErKnFKpPdvf_TK1qw532EeaQVSCrmWBIdZQ4alb1sJckdr9xXNNYm_ru1szu6UPOWI6mdi6Iws32G3-nL-dK8v/s400/%255Bgg%255D_Chuunibyou_Demo_Koi_ga_Shitai%2521_-_02_%255BD9C76A37%255D.mkv_snapshot_23.01_%255B2012.10.15_17.05.34%255D.jpg" width="400" /></a></div>
<br />Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-36319149406278170752020-04-28T20:13:00.000+03:002020-04-28T20:13:43.435+03:00Shievanimen paluuTerve! Pitkästä aikaa!<br />
<br />
Tämä blogi täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Tai voiko niin sanoa, kun edellisestä postauksesta on kulunut neljä vuotta?<br />
<br />
Blogini on viettänyt hiljaiseloa monesta eri syystä. Tai okei, myönnetään, yksi syy on aika iso. Aloin seurustella ihmisen kanssa, joka ei muka tykännyt animesta (vaikka oli ainakin Haruhin ja K-On!:in katsonut). Animeharrastus jäi paitsioon. Sitä ehti katsoa silloin, kun avopuoliso ei ollut kotona, tai pelasi tietokoneella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd1Lrp076AjNANhAx3PDe22zQrhQsZ_NKxSIyNOZzca6q1BnIWvYqCb4hLJlsXgdHx9FzTp75McDXe28wvoxZElcGKkrBvLBvT_oYjKf71_T8twqjdOR4xQr80R3652e6JIdYal2MWRctP/s1600/vlcsnap-2020-02-02-21h12m28s423.png" imageanchor="1"><img alt="Magia Record" border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd1Lrp076AjNANhAx3PDe22zQrhQsZ_NKxSIyNOZzca6q1BnIWvYqCb4hLJlsXgdHx9FzTp75McDXe28wvoxZElcGKkrBvLBvT_oYjKf71_T8twqjdOR4xQr80R3652e6JIdYal2MWRctP/s400/vlcsnap-2020-02-02-21h12m28s423.png" title="Magia Record" width="400" /></a></div>
<br />
Mitähän sitten tapahtui? Mentiin ainakin naimisiin, enää ei voinut perääntyä. Jotenkin se ihan itse keksi, että ehkä me voitaisiin sittenkin katsoa animea yhdessä. Ensin Jojo’s Bizarre Adventure (Mä katon tätä vaan sun takia → Katotaanko vielä yksi jakso? → Millon pelataan taas JoJo All Star Battlea?), sitten Mawaru Penguindrum, Attack on Titan, Vinland Saga ja lopulta jopa Sarazanmai. Kun animelle on enemmän aikaa ja kun sille sai vielä jonkunlaisen hyväksynnän, on sitä tullut katsottua enemmän. Ja kuten aina ennenkin, minulle tulee palava tarve avautua jonnekin kokemistani asioista. Tämä sattuu olemaan paras väylä animeen liittyvissä asioissa.<br />
<br />
Toinen syy hiljaiselolle on se, että haluan tuottaa blogiini hyvää sisältöä. Kirjoittaminen sujuu suhteellisen hyvin, mutta animesta en tiedä oikeastaan mitään. En niin paljon, että minulla olisi oikeutta kirjoittaa siitä. Animeharrastukseni alkoi vuonna 2005. Olen käynyt coneissa luennoilla, lukenut Anime-lehteä ja joskus blogejakin. Tunnistan tietyt ääninäyttelijät, rakastan tiettyjen ohjaajien tyyliä. Mutta en jaksa opiskella asioita sellaisella antaumuksella, kuin esimerkiksi coneissa luentoja pitävät ihmiset. En jaksa katsella animaattoriluetteloita, japania osaan kanojen ja noin 30 kanjin verran, enkä todellakaan jaksa katsoa sarjoja niiden ilmestymistahtiin, ainakaan useampaa per kausi. Miten ihmeessä voisin siis pitää animeblogia?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigEDF89FJ8pu_0dHia0ndqGA7RLy-FUqsvcTG56jjz5syIub2b37kdq6rNZKpEEJFudw2aCeTD-kh8q_FOcdOldHCE21O8BmMK_BQ3ZJQMffUMJKyaUVSsfLYBCy5ViPlxjvEo_ESkRYSu/s1600/vlcsnap-2020-01-05-22h00m03s593.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Sarazanmai" border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigEDF89FJ8pu_0dHia0ndqGA7RLy-FUqsvcTG56jjz5syIub2b37kdq6rNZKpEEJFudw2aCeTD-kh8q_FOcdOldHCE21O8BmMK_BQ3ZJQMffUMJKyaUVSsfLYBCy5ViPlxjvEo_ESkRYSu/s400/vlcsnap-2020-01-05-22h00m03s593.png" title="Sarazanmai" width="400" /></a></div>
<br />
Jos jostain tiedän jotakin, niin tarinoista. Olen koko elämäni lukenut kirjoja ja sarjakuvia, katsonut piirrettyjä, elokuvia, tv-sarjoja ja animea. Silloin kun en ole kuluttanut tarinoita, olen keksinyt niitä itse. Olen tutustunut tuhansiin hahmoihin, kuullut satoja eri juonikuvioita. Ehkä siis sieltä voisi löytyä oma osaamisalueeni animen suhteen.<br />
<br />
Olen jo pitkään kirjoitellut postauksia pöytälaatikkoon, mutta en ole saanut niitä aikaiseksi julkaista. Siispä lähiaikoina on luvassa kirjoituksia ainakin Attack on Titanista, pohdintaa animeharrastuksesta yleensä, mahdollisesti kokonainen juttusarja Jojo’s Bizarre Adventuresista (koska huomasin, että jokaisesta osasta on blogipostauksen verran sanottavaa) sekä anime-Netflixistä. Pysykääpä siis kuulolla!Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-26917124420869098582016-12-24T12:00:00.000+02:002016-12-24T12:00:12.184+02:00Luukku 24: Panty & Stocking with GarterbeltYhdistin viimeiseen luukkuun kolme Hiroyuki Imaishin sarjaa, joista otsikkoon nostin Panty & Stockingin, koska se ei ole saanut tarpeeksi rakkautta. Joo, olihan se nyt aikamoinen kakka- ja alapäävitsikarnevaali, mutta tykkäsin silti! Minusta on ihanaa, että aikuiset miehet (+naiset) on oikeasti tehneet telkkariin sarjan, joka voisi olla 14-vuotiaan kiimaisen teinipojan kirjoittama. Panty & Stocking on kyllä visuaalisestikin todella erikoinen sarja, se näyttää enemmän Tehotytöiltä kuin perinteiseltä animelta. Toki <a href="https://www.youtube.com/watch?v=rhVrNfg4nXc" target="_blank">Fly Away Now-kohtauksesta</a> tuttua "perinteistä" animetyyliäkin olisi kaivannut vähän lisää sarjaan, koska näyttäähän nuo nyt pirun kuumilta. Soundtrack koostuu lähinnä teknojumputuksesta, ja pari todella kovaa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=lLZvvfS-hpA" target="_blank">helmeäkin</a> sieltä löytyy. Panty & Stockingia en tosiaan suosittele ihan kaikille, huumori on tosiaan aika pikkupoikamaista, mutta kannattaa kokeilla ekaa jaksoa.<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBJR12ttro017PqwSD2GPW2BW6ZcNnYy3otKXNDNgRqXTJZs4_Fhs9jsMwVqzWfBbthFC6ppvVa7PNCoyq1B02_wnyuxcxXSZwERPLycIc0fOi8rQrTFDIe8F7Qva6oAaTjKIMuMyw2o2K/s1600/panty-stocking-with-garterbelt.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBJR12ttro017PqwSD2GPW2BW6ZcNnYy3otKXNDNgRqXTJZs4_Fhs9jsMwVqzWfBbthFC6ppvVa7PNCoyq1B02_wnyuxcxXSZwERPLycIc0fOi8rQrTFDIe8F7Qva6oAaTjKIMuMyw2o2K/s400/panty-stocking-with-garterbelt.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br /><div>
Kill la Killia vasta aloin katsoa vasta vähän aikaa sitten, eli en osaa koko sarjaa vielä arvioida, mutta ainakin siinä toteutuu sama kuin Panty & Stockingissa: tekijät ovat saaneet tehdä juuri sitä, mitä ovat halunneet, ja heidän tyylinsä nyt sattuu olemaan ylilyöty fanservice ja väkivalta. Tulee mieleen vähän Tarantino Hollywood-puolella: jotkut ihmiset varmasti paheksuvat hänen väkivaltaisia elokuviaan, mutta niissä on yleensä myös joku tärkeä viesti. Mielestäni on aivan mahtavaa, että tällaisetkin ihmiset pääsevät toteuttamaan itseään. Kill la Killissa on tosiaan aika reippaasti fanserviceä, ja vaikka omat silmäni ovatkin sille jo aika hyvin turtuneet, toivoin katsoessani että poikaystävä ei juuri tällä hetkellä kävele olkkariin kommentoimaan (käveli tietysti ja tuli juuri sellainen kommentti kuin odotinkin). Kill la Killissa on kuitenkin todella vahva yhteiskunnallinen teema (luokkayhteiskunta ja ihmisten eriarvoisuus, sekä tietysti ystävyys), joten pelkkää mäiskintää se ei sentään ole. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLkTZTDXqNKRwr11opdhwv4HiSp87ggzsVIWoGPs0hUgEJ4eGaXelcbDZrLPlCVPZgQF0JlmddkoBNq4kvLrkc1WGsP4GbBARbB5plPDEV0NlW8GjdFCID2cncOPv7g1GqK6OENcsTHzVt/s1600/46140_kill_la_kill.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLkTZTDXqNKRwr11opdhwv4HiSp87ggzsVIWoGPs0hUgEJ4eGaXelcbDZrLPlCVPZgQF0JlmddkoBNq4kvLrkc1WGsP4GbBARbB5plPDEV0NlW8GjdFCID2cncOPv7g1GqK6OENcsTHzVt/s400/46140_kill_la_kill.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kolmas saman ohjaajan anime on Tengen Toppa Gurren Lagann. Se on selkeästi suuremman budjetin sekä vakavamman naaman anime. Joo, siinäkin on fanservicensä ja vitsinsä, mutta suuremmassa osassa on juoni ja hahmonkehitys. Juoni onkin kunnianhimoisin näistä kolmesta, ja sarja ansaitsee kulttimaineensa. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD6eZ50W8yRx1lRiVldefqrGAXvzy8LAVl8yJ_Ty_7beqcsxipi3WvJLEYzpyNOgt3CRr46ydqbf_E-kj9YuKZfBAdgiU3yXw5dVEB0pJQJz2zWaLSi-4PDQTabyEWCeVP6D1iV0uFVUyA/s1600/nia-tengen-toppa-gurren-lagann-tengen-toppa-gurren-lagann-1844483583.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD6eZ50W8yRx1lRiVldefqrGAXvzy8LAVl8yJ_Ty_7beqcsxipi3WvJLEYzpyNOgt3CRr46ydqbf_E-kj9YuKZfBAdgiU3yXw5dVEB0pJQJz2zWaLSi-4PDQTabyEWCeVP6D1iV0uFVUyA/s400/nia-tengen-toppa-gurren-lagann-tengen-toppa-gurren-lagann-1844483583.jpg" width="288" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kaikkia kolmea yhdistää erikoinen visuaalinen tyyli. Imaishilla on ihan oma tyylinsä esimerkiksi räjähdyksissä, ja niitähän kaikissa sarjoissa näkyy. Kill la Killista ja varmasti myös Panty & Stockingista näkee asiaa miettiessä, että monet visuaalisista kikoista ovat vain rahansäästökeinoja, mutta sekin on mielestäni todella siistiä, miten vähemmällä rahalla on saatu kuitenkin näyttäviä sarjoja aikaiseksi. Missään näistä ei ole mitään laatunaamoja tai muita halvan animen merkkejä. Kaikki näyttää kivalta, vaikka ei aina kauheasti liikkuisikaan. Visuaaleista räjähdysten ja valonsäteiden lisäksi tykkään esimerkiksi Makon vääntelykohdista, ne ovat aivan hulvattomia.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Imaishin tekeleistä olen katsonut FLCL:n, Dead Leavesin ja Triggerin laatuanimen Inferno Copin, suosittelen myös niitä jos kolme aiempaa on jo katsottu ja tykätty.</div>
</div>
Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-67152433979315490082016-12-23T20:25:00.000+02:002016-12-23T20:25:22.128+02:00Luukku 23: Star DriverTotta puhuen en muista Star Driverista ihan hirveästi kovin syvällistä analyysiä kirjoittaakseni, sekin pitänee katsoa joskus uudestaan. Sen kuitenkin muistan, että sarja oli aika erikoinen, jännä ja kivan näköinen. Ohjaajana on sama häiskä kun Ouranissakin, ja visuaalinen tyyli on omaperäinen. Hahmokaarti on todella laaja ja juoni on aika monimutkainen, joten en ensimmäisellä katselukerralla ihan kaikkea varmaan edes tajunnut. Kuitenkin juuri monimutkaisuus on yksi sarjan hyvistä puolista. Katsojalle ei heti kerrota, mitä oikein on meneillään ja jokainen jakso tuntuu uudelta johtolangalta sarjan mysteerin selvittämiseksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-aQc7p1jZBkgtocPunG9J7psuPiCDHpMqv4MWZAb5RB8l_ctdCOoP_XxLGFVfNaGYPp2fugl-1uTTraCFa-gR6RZHXR_Q3kWfeeW8vscGcmoM6U8Dp6tAKFw6AY60jUhct2YpfRRMnrLp/s1600/227974.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-aQc7p1jZBkgtocPunG9J7psuPiCDHpMqv4MWZAb5RB8l_ctdCOoP_XxLGFVfNaGYPp2fugl-1uTTraCFa-gR6RZHXR_Q3kWfeeW8vscGcmoM6U8Dp6tAKFw6AY60jUhct2YpfRRMnrLp/s400/227974.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Jos ei sarjasta muuta muista niin ainakin ginga bishounenin! Vaikka ohjaaja on eri, niin tässäkin sarjassa on Utenan ja Mawaru Penguindrumin tapaan jokajaksoiset henshin-kohtaukset musiikin säestyksellä. Sarjan taistelut olivat mielestäni aika yhdentekeviä itse taistelua ajatellen, mutta juurikin taistelukohtauksissa kehitettiin hahmoja ja heidän suhteitaan. Sarjan kaava on muutenkin Utenamainen, kun kaikki haluavat taistella päähenkilön kanssa, ja joka jaksossa seurataan tiettyjä hahmoja. Tekijöissä on samoja henkilöitä kuin Utenassakin, se tietysti selittää.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-60334804253518143652016-12-22T19:24:00.001+02:002016-12-22T19:24:21.719+02:00Luukku 22: Mawaru PenguindrumMawaru Penguindrum on ehkä kuitenkin se ykköslempparisarjani. Sen vastaisin, jos joku kysyisi. Enkä oikeastaan keksi siitä mitään pahaa sanottavaa, toisin kuin monista muista sarjoista. Okei, joidenkin mielestä se voi olla sekava, siinä on paljon symboliikkaa eikä se avaudu kovin helposti, mutta omasta mielestäni se on lähinnä hyvä asia. Liian moni animesarja syyllistyy liialliseen selittelyyn.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAe0omg1dhBYtJ2YUThEQ2fRzXtc6fmBM-FInUqmVxTjOb769h2LP9-YU5G6TQk7ze-A5F9wC-4NyET_QbJAO7LV1u3LNyLey5e1BsR9WdAngjMNTXwGvNTpVY0g4eMVZMrcD-42FefTzM/s1600/himari.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAe0omg1dhBYtJ2YUThEQ2fRzXtc6fmBM-FInUqmVxTjOb769h2LP9-YU5G6TQk7ze-A5F9wC-4NyET_QbJAO7LV1u3LNyLey5e1BsR9WdAngjMNTXwGvNTpVY0g4eMVZMrcD-42FefTzM/s400/himari.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Ohjaaja Kunihiko Ikuhara ei ole valitettavasti tehnyt hirveän montaa sarjaa, mutta niistä näkee selkeästi jo hänen tyylinsä. Sekä Utenassa, Yuri Kuma Arashissa että Pingvinirummussa on samanlaisia elementtejä, ja yksi niistä on toistuva (musiikki)kohtaus, joka on aina jonkinlainen transformaatio. Usein tismalleen samaa animaatiota kierrätetään jaksosta toiseen, Mawaru Penguidrumissa tämä on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=RzMEpbL3v3Y" target="_blank">Seizon Senryaku ja Rock Over Japan</a>. Lisäksi käytetään paljon kehyksiä, ruusuja ja muita kuvia ruudun reunoilla. Tykkään hirveästi siitä, jos leffa- tai animeohjaajalla on selkeitä omia juttujaan, joista ne tunnistaa. Niistä tavallaan näkyy ohjaajan persoona läpi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVrrU0okYl2naynmMhUoS1O3J4JuDvZq59cpycfiWVLUGg12767eKjBert2ZzYXXGg3PqduHMAm4tofWaT6hBu35bXlrhvC8aEXJGpqm0U8fVf6fWEnox_PBZymDM1thlO6xgcMICTT-zv/s1600/e0e77c3e491b2964922c77360ee72ee1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="282" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVrrU0okYl2naynmMhUoS1O3J4JuDvZq59cpycfiWVLUGg12767eKjBert2ZzYXXGg3PqduHMAm4tofWaT6hBu35bXlrhvC8aEXJGpqm0U8fVf6fWEnox_PBZymDM1thlO6xgcMICTT-zv/s400/e0e77c3e491b2964922c77360ee72ee1.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Pingviinirumpua tosin ei voi ihan varauksetta suositella kaikille lähinnä stalkkeri- ja raiskausjuttujen takia, joita käsitellään vähän turhankin kevyesti normijampan makuun. Myös lopun lapsibroilerit saattavat järkyttää toisessa ääripäässä. Animenkatsojat kyllä yleensä ovat tällaisiin tottuneet, tosin teemat on kyllä Pingviinirummussa aika erilaiset perusanimeen verrattuna. Ehkä siinäkin on yksi syy, miksi tykkään sarjasta niin paljon: kerrankin ei haluta tulla maailman parhaaksi jossain.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAje5DUqMMAcJyhq1KeVm7Lovdzunip7xQAJO75PFRVMLaMedmL_xtU82AHWFp0QIBGqcjuWngmErOEK7fGauX_TVMp-poCMGXgBg7d1BO8Jg7VsNfcmDJn6ILttT_ZmPSFEQM9hHCFxsY/s1600/Nornir3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAje5DUqMMAcJyhq1KeVm7Lovdzunip7xQAJO75PFRVMLaMedmL_xtU82AHWFp0QIBGqcjuWngmErOEK7fGauX_TVMp-poCMGXgBg7d1BO8Jg7VsNfcmDJn6ILttT_ZmPSFEQM9hHCFxsY/s320/Nornir3.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Mawaru Penguindrum on erikoinen animesarja, ja siksi suosittelen sitä kaikille muillekin, jotka ovat kyllästyneet perus shounen- tai shoujohöttöön. Pitää varmaankin katsoa sarja uudestaan ja miettiä, tulisiko siitä kirjoitettavaksi vähän syvempää analyysiä. En tosiaan ole sarjaa sen ilmestymisen jälkeen katsonut, lähinnä siksi etten ole halunnut kuluttaa sitä puhki. Nyt Utenan katsomisen jälkeen voisi olla korkea aika katsoa tämäkin uudestaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVHhMb_E_Zs1WddVLD4PMDxYcR0NovW_VOtKv6Ke4R9tsbeucuSO9jsxYIqw_HjqFjBXMLsV52WCrs8o9yjQC60BhKOTPnwPNp9OfOAnQ26VaXIghTEKz79zLYGcAuowYC1yqezjLBaebH/s1600/yurikuma.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVHhMb_E_Zs1WddVLD4PMDxYcR0NovW_VOtKv6Ke4R9tsbeucuSO9jsxYIqw_HjqFjBXMLsV52WCrs8o9yjQC60BhKOTPnwPNp9OfOAnQ26VaXIghTEKz79zLYGcAuowYC1yqezjLBaebH/s320/yurikuma.png" width="320" /></a></div>
<br />
Mainittakoon vielä suositteluna Yuri Kuma Arashi, jos Mawaru Penguindrum on jo nähty. Se ei yllä aivan Utenan ja Pingviinirummun tasolle, mutta on hyvin samantyylinen ja käsittelee muiden tapaan erikoisempia teemoja erikoisemmalla tavalla kuin keskivertoanime.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-10847073053412549652016-12-21T18:00:00.000+02:002016-12-21T18:00:33.412+02:00Luukku 21: Jinrui wa suitai shimashitaJintai oli toooosi hassu sarja. Yksi erikoisimmista animesarjoista, joita olen nähnyt, ja on ihanaa että se on olemassa. Visuaalinen tyyli on pastellinsävyinen, pehmeä ja vähän lapsekas, mutta sisältö sen kontrastina vähän synkkä ja vinksahtanut. Mitään Madoka-tyyppistä synkkää twistiä siinä ei oikeastaan ole, koko ajan säilyy huvittava ja pirtsakka sävy, mutta jutut ovat todella kieroja. Niiden vinksahtaneisuus vaatii välillä katsojaltakin vähän miettimistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX31DWgiR07uh2xHeaaELwTUuCsEYi3OvMlIwevfMzltP-ISarEVTN0oaPgFQGeQpXr6EMuY0fDigfg6NP2YvTmnd5-dBD8q5JSU3uCwsQnffb2skhauT7F3emGu1aix440U21mDJSpcUi/s1600/Mediator-jinrui-wa-suitai-shimashita-33374586-1280-720.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX31DWgiR07uh2xHeaaELwTUuCsEYi3OvMlIwevfMzltP-ISarEVTN0oaPgFQGeQpXr6EMuY0fDigfg6NP2YvTmnd5-dBD8q5JSU3uCwsQnffb2skhauT7F3emGu1aix440U21mDJSpcUi/s400/Mediator-jinrui-wa-suitai-shimashita-33374586-1280-720.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Jintai ottaa kantaa nykyajan yhteiskunnallisiin ongelmiin, vaikka sijoittuu fantasiamaailmaan, jossa ihmiskunta on jo romahtanut ja pienentynyt. Teemat ovat välillä jopa vähän vaikeaselkoisia, pitäisi ehkä katsoa sarja uudestaan ja oikeasti miettiä, mitä mikäkin jakso opettaa. Ja tietysti sarja on silmiähivelevää katsottavaa visuaalisestikin.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-24463282323152663362016-12-20T18:00:00.000+02:002016-12-20T18:00:08.873+02:00Luukku 20: Nodame CantabileNodame Cantabilen aihe on Princess Tutun tapaan vähän luotaantyöntävä. Musiikkianimeista tykkään lähinnä niistä, joissa on kivoja idolityttöjä ja pirteää poppia. Nodame Cantabile kuitenkin onnistui synnyttämään (joskin varsin lyhytaikaisen) kiinnostuksen klassiseen musiikkiin ja opetti siitä paljon asioita, joita en aiemmin tiennyt. Tosin musiikin soittaminen ei sarjassa tosiaan ollut pääosassa, vaan ihmissuhteet.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaqXQjLCl9IaOSdV3PE5hoQobhspEsoJAaBMar6OBi3EzQK6V0Yz8nrjExZdjYT_VugA4ioKrxURDJnO0hnQIzHuLl8fOSaB3I14K2iAeLLzOsGvBbEf7ZIf2jd2iWJGPJnChsIkPaV5GN/s1600/Nodame-Cantabile-anime-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaqXQjLCl9IaOSdV3PE5hoQobhspEsoJAaBMar6OBi3EzQK6V0Yz8nrjExZdjYT_VugA4ioKrxURDJnO0hnQIzHuLl8fOSaB3I14K2iAeLLzOsGvBbEf7ZIf2jd2iWJGPJnChsIkPaV5GN/s400/Nodame-Cantabile-anime-2.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Nodame Cantabilen kantava voima on sen päähenkilöt, ja sivuhahmotkin ovat ihan hauskoja. Nodame on kuitenkin ihan omassa luokassaan animetyttöjen keskuudessa, ja Chiaki on hyvä vastapari Nodamelle. Kaksikko sopii hyvin yhteen, ja varsinkin Nodamen edesottamuksia on hauska seurata.<br />
<br />
Mangaakin yritin muuten joskus lukea, mutta se ei ainakaan alkuvaiheessa ollut animen katsoneelle kovin mielenkiintoista luettavaa. En tykkää piirrostyylistä kauheasti, ja animessa värit pehmittävät sitä paremman näköiseksi. Animeakin on tullut kolme kautta, viimeistä en ole vielä saanut katsottua, ja jotenkin tuntuu että se kyllä riittää minulle.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-26602599485962836122016-12-19T18:00:00.001+02:002016-12-19T18:00:22.056+02:00Luukku 19: Initial DInitial D valikoitui listalle vain siksi, että se oli yllättävän koukuttava. Se on oikeastaan aika ruman näköinen sarja ja onhan se vanhakin, eikä hahmot ole kauhean mieleenpainuvia. Mutta urheilusarjojen tapaan se oli todella koukuttava ja jännittävä. <div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKXnAaJNSkAxw-aG0gGx1LVbCzZkSyXv3g11jWwgoQW-KwFp5xYd9ZnM1rWFD-FB5qDF0Q_46mUPBUQjTj7oJOTYvBXsNMCnHE4_q7WxgAfYbF1DEi2m6r_NaQouyyei001XycHKV2Uz6Z/s1600/initiald.webp" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKXnAaJNSkAxw-aG0gGx1LVbCzZkSyXv3g11jWwgoQW-KwFp5xYd9ZnM1rWFD-FB5qDF0Q_46mUPBUQjTj7oJOTYvBXsNMCnHE4_q7WxgAfYbF1DEi2m6r_NaQouyyei001XycHKV2Uz6Z/s320/initiald.webp" width="320" /></a></div>
<div>
<br /><div>
Suurin syy sarjan katsomiseen oli tosin sen musiikit, olin biisejä kuunnellut jo ennen katsomista ja sen jälkeenkin, voisi taas pitkästä aikaa kuunnella. Taustamusiikit ovat aika erikoiset animesarjaksi, ne kun ovat suurimmaksi osaksi englanniksi laulettua eurobeatia. Mutta mikäpä sopisi paremmin kilpa-autoiluun. Uusimpia animesarjoja en ole katsonut (olisinkohan 3rd Stageen jäänyt), vielä ehkä vähän saattaisi kiinnostaakin vaikka muiden kausien katsomisesta on aika monta vuotta.</div>
<div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /><br /></div>
</div>
</div>
Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-67503343355748131472016-12-18T18:00:00.000+02:002016-12-18T18:00:14.879+02:00Luukku 18: Love Live!Love Livestä olen jo <a href="http://shievanime.blogspot.fi/search/label/love%20live" target="_blank">kahdesti aiemmin</a> kirjoittanut, siis ensimmäisestä animesta sekä Sunshinesta. Tällä hetkellä Love Live on aika iso osa elämääni (verrattuna muihin animejuttuihin), koska pelaan päivittäin School Idol Festival-peliä kahdella serverillä. Luojalle kiitos JP:n LP-kertoimista, olen pyrkinyt vähentämään pelaamista ja elämään omaa elämää vähän enemmän ja onneksi JP-version pelaamiseen menee nykyään neljä kertaa vähemmän aikaa (ainakin token-eventien aikana ja niiden välissä).
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr3vRr4s9TAUnuixeJvcVzAC0GY7avbu1KfliAsnPuq3qwCROGYID_dF25avdGqnZnbi4-5J9A4WHE8NgM9rgey9Pg8uvdc4D7BKGZm5dteAk8nvRXktEscvZoklcFe-0Ws3zRX6BNtE10/s1600/llchristmas.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhr3vRr4s9TAUnuixeJvcVzAC0GY7avbu1KfliAsnPuq3qwCROGYID_dF25avdGqnZnbi4-5J9A4WHE8NgM9rgey9Pg8uvdc4D7BKGZm5dteAk8nvRXktEscvZoklcFe-0Ws3zRX6BNtE10/s400/llchristmas.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Love Live! on tietysti franchise ja sen eri osat tukevat toisiaan, mutta niihin voi tutustua myös yksittäin. Esimerkiksi pelkän Sunshine!!-animen voi katsoa ilman alkuperäisen näkemistä. Perusteena tähän voisi olla se, että Sunshinen tytöt voivat jonkun mielestä olla parempia. Mielipidekysymyksiä. Hahmokaartit ovat molemmissa hyviä, ja jos tykkää söpöistä tytöistä ylipäänsä niin varmasti löytyy joku lemppari molemmista kattauksista (itselläni useampi). Eniten tietysti saa irti SIF:ia pelaamalla sekä katsomalla samalla animet siinä sivussa. Sitä en osaa sanoa, kumpi kannattaa tehdä ensin, mutta suosittelen vahvasti animen katsomista jotta syntyy vahvempi tunneside tyttöihin ja sitä myötä sitten myös kortteihin. Itse en ainakaan millään saanut kiinni hahmoista pelaamisen alkuvaiheessa, luonteet tulivat paremmin esille animessa. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmWB8Dj5QoB6aW_VYtcdghQsTXH5i1PyEHsT1TbcOmvq15AW7PZ_fhyphenhyphenBUZw8AeIPU99SDKpfE1ReaUp_pMW3EO4Hw8ub_T2ViqOoH_YOZlz15UGlu2FM9Etqtq7fpePj8EwAdC00OUAD5m/s1600/aqours.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmWB8Dj5QoB6aW_VYtcdghQsTXH5i1PyEHsT1TbcOmvq15AW7PZ_fhyphenhyphenBUZw8AeIPU99SDKpfE1ReaUp_pMW3EO4Hw8ub_T2ViqOoH_YOZlz15UGlu2FM9Etqtq7fpePj8EwAdC00OUAD5m/s400/aqours.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Pelin englanninkielisen version saa ilmaiseksi Play-kaupasta ja App Storesta, suosittelen ainakin kokeilemaan! Rytmipelinä ei mitenkään superhyvä, mutta sen sijaan lottoarvontana todella koukuttava. Vähän ehkä liiankin, onneksi en itse ole käyttänyt rahaa kuin reilun kympin verran (molempien serverien molemmat starter packit ostettuna), mutta jos jollakulla on jo valmiiksi vaikeuksia rahankäytön tai peliriippuvuuden suhteen niin sitten en suosittele. Ilman rahankäyttöäkin kyllä pärjää, kunhan on vain kärsivällisyyttä.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-76054448617457783972016-12-17T18:00:00.000+02:002016-12-17T18:00:15.398+02:00Luukku 17: Revolutionary Girl UtenaUtenan katsoin tuossa vuosi sitten. Kokemus oli kuitenkin niin vahva, että se on edelleen erittäin hyvin mielessä. Utenaa kohtaan oli suuret odotukset, sillä Kunihiko Ikuhara on yksi lempiohjaajiani ja -kirjoittajiani animessa (ainakin niiden muutaman sarjan perusteella, jotka hän on nyt saanut tehtyä), ja Utena oli Sailor Moonin ohella ainut, mitä en ollut vielä nähnyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8P1kU-kC-2zrJjGv_kHr5IhL7C4JmxbLV9nP4aVdr9TPucbF3mUeRwAK0HXpud3r60e8DLlp5se1wKUbktsds_oYFgZlGi2ElWjPDgoIpS4fTfhyX3H4mseLI5Y6deoGqHnHD2dwY87Pc/s1600/revolutionary-girl-utena-anime-hd-wallpaper-movie-1626709898.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8P1kU-kC-2zrJjGv_kHr5IhL7C4JmxbLV9nP4aVdr9TPucbF3mUeRwAK0HXpud3r60e8DLlp5se1wKUbktsds_oYFgZlGi2ElWjPDgoIpS4fTfhyX3H4mseLI5Y6deoGqHnHD2dwY87Pc/s400/revolutionary-girl-utena-anime-hd-wallpaper-movie-1626709898.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Visuaalinen tyyli Mawaru Penguindrumissa, Yurikuma Arashissa ja Utenassa on raikkaan kokeileva. Utenasta näkyi toki sen vanhuus, mutta välillä en myöskään ollut uskoa silmiäni, että jo 90-luvulla on tehty tuollaisia juttuja animaatiossa. Esimerkiksi oppilaskunnan keskustelut olivat kuin jostain SHAFTin sarjasta. Lisäksi tietysti käytettiin paljon Ikuharan muista animeista tuttuja tyylejä, kuten kehyksiä ja toistuvia animaatiopätkiä. Varjoteatteri oli yksi lemppareistani, samoin kuin lähes joka jaksossa toistuneet animaatiot Utenan valmistautuessa taisteluun. Kaava oli tuttu Mawaru Penguindrumista (ja Yurikuma Arashistakin, mutta siinä se ei ollut niin näkyvää eikä taustalla soinut tarttuvaa biisiä), ja osasin sitä odottaakin, mutta kyllä se jaksoi huvittaa. Kätevä vessa-/jääkaappitauko ennen jakson kliimaksia. No, vaihtui se animaatio sentään sarjan jälkipuolella, ja se oli niin hieno, että oikeastikin katsoin sen tarkkaan joka kerta.<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/GRsWNBW_Mkc" width="560"></iframe>
<br />
<br />
Utena jäi suurimmaksi osaksi positiivisena mieleen visuaalisuutensa sekä mielenkiintoisten hahmojen ja tarinoiden takia, mutta ihan täydellinen sekään ei ollut. Tavallaan se täytti kyllä odotukset, mutta siinä oli paljon asioita, joista en henkilökohtaisesti tykännyt. Varsinkin Utenan rakastuminen oli, vaikkakin ihan ymmärrettävää, jotenkin todella ikävää. Halusin vain kaikkea hyvää kaikille hahmoille, mutta ei se nyt ihan mennyt niin kuin olisin halunnut. Loppu itsessään oli myös traagisuudessaan aika kamala, vaikka antoikin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Lisäksi sarja olisi voinut olla vähän lyhyempikin, välillä tuntui että joitain juonikaaria venytettiin, varsinkin alussa. Utenan teemat olivat kuitenkin todella vahvat ja niitä käsiteltiin hienosti, varsinkin kun vielä muistaa, että se on tullut melkein 20 vuotta sitten.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1-ExByqbp-WPf7iF3Hd7OacevWBzg0gqlDtJH0ToJFORR0-cNDUxhrUQBs7SKE7ENvci6miBeHF5bDbPXn_0IM8ICS8BYS6X-uremvy9VTJWvUNNp1yr8-cEwUMvYPY6ZUtstWWSNdpnq/s1600/shadow.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="310" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1-ExByqbp-WPf7iF3Hd7OacevWBzg0gqlDtJH0ToJFORR0-cNDUxhrUQBs7SKE7ENvci6miBeHF5bDbPXn_0IM8ICS8BYS6X-uremvy9VTJWvUNNp1yr8-cEwUMvYPY6ZUtstWWSNdpnq/s400/shadow.jpeg" width="400" /></a></div>
<br />
Loppujen lopuksi, pienten puutteiden jälkeenkin, annoin Utenalle arvosanaksi 10 MyAnimeListissa. Ehkä se johtui Nanamin pöllöilyjaksoista tai siitä, että kesti monta päivää toipua lopusta. Vanhuudenkin annoin anteeksi siksi, että vaikka animaatiotekniikat ovat uusiutuneet, on visuaalinen tyyli kuitenkin edelleen kokeilevan ja erikoisen näköistä.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-80516376917454090332016-12-16T18:00:00.000+02:002016-12-16T18:00:30.923+02:00Luukku 16: Midori no HibiListani on aika lailla tytöille suunnattu, enkä ylipäänsä ole katsonut kovin montaa poikien fanservicesarjaa (High School of the Dead ja Love Hina varmaan merkittävimmät). Midori no hibi on kuitenkin todella hyvä sarja siitä genrestä, ehkä siksikin että se keskittyy enemmän draamaan kuin serviceen (vaikka niitä tissejä siellä vilahteleekin).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1WE35PZEWTL89TH0Q9dDIMUAjtczT-r1I4oob9u-LHTiPSDU0hqIXR-oGOYSFNDQZIBP_r7sDp4SLsVnrha6lEITbYR86kqWaEMmjZiMGMH1qA5PPYMQpLX1dB0YpB51rIT8rlWJPKYud/s1600/3222-booklet-1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1WE35PZEWTL89TH0Q9dDIMUAjtczT-r1I4oob9u-LHTiPSDU0hqIXR-oGOYSFNDQZIBP_r7sDp4SLsVnrha6lEITbYR86kqWaEMmjZiMGMH1qA5PPYMQpLX1dB0YpB51rIT8rlWJPKYud/s320/3222-booklet-1.jpg" width="319" /></a></div>
<br />
Midori no Hibissä on myös hauska premissi: päähenkilöpoika Seiji toivoo tyttöystävää, ja hänen toinen kätensä muuttuu tytöksi. Siis, mitä? Sarja ei ole kuitenkaan niin hölmö kuin miltä kuulostaa, ja käsijutusta saadaan ihan oikeaakin draamaa aikaiseksi, kun Seiji esim. vahingossa käyttää tyttökättään pahisten mättämiseen. Päähenkilöpari on mielestäni tosi söpö, ja Seiji ei ole perinteinen haaremianimepäähenkilö, vaan hänellä on sentään luonne. Midorilla ei niinkään, hän on vain ujo ja söpö, mutta todella söpö onkin.<br />
<br />
Suosittelen Midori no Hibiä enimmäkseen kohderyhmälleen eli nuorille miehille, jos ei muutama tissinvilahdus haittaa niin on kiva romanssisarja myös naispuolisille animenkatsojille.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-40153784694644925322016-12-15T18:00:00.000+02:002016-12-15T18:00:03.134+02:00Luukku 15: Princess TutuPrincess Tutusta on katkeransuloisia muistoja. Voi niitä tuskia joita rinnassani tunsinkaan animea katsoessani. Ahiru oli yksi ensimmäistä animetytöistä joihin oikein kunnolla rakastuin (animen alkuvaiheessa lempparit oli aina miehiä, nykyään aina naisia, en tiedä kertooko tämä omasta seksuaalisuudestani, katsomieni sarjojen tyylilajista vai animen yleisestä nykytilasta). Ahiru on ehkä söpöin ihminen koko maailmassa jonka kukaan on koskaan kuvitellut. Ääninäyttely sopii hahmolle täydellisesti, saattaa tietysti jotakuta ärsyttää se kähinä mutta itse rakastuin siihenkin ihan täysin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgStskKJVPUwHbzRjQiTUgJYX0Uchyphenhyphen-r62lBl-rVpvtOcFUNxflxLYv_hSk-f9LjfkwIzDpsCINBu-lsbaOlwPWraTbtE4ggGekdKKaMx9d_DDMOL-X9b1e7EJi-Cg94VydvbCR62kfy1bc/s1600/ahiru.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgStskKJVPUwHbzRjQiTUgJYX0Uchyphenhyphen-r62lBl-rVpvtOcFUNxflxLYv_hSk-f9LjfkwIzDpsCINBu-lsbaOlwPWraTbtE4ggGekdKKaMx9d_DDMOL-X9b1e7EJi-Cg94VydvbCR62kfy1bc/s320/ahiru.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Princess Tutu on arvostettu, muttei kovin suosittu sarja. Ehkä balettiteema, aikakausi tai lapsekkaat hahmodesignit ajavat ihmiset pois sarjan luota. Omasta (ja kuulemma monien muidenkin) mielestä Princess Tutu on yksi parhaimmista animeista, joita olen nähnyt, siis täysin subjektiivisesti katsottuna. Se perustuu löyhästi Joutsenlampi-balettiin ja siinä on tavoitettu kertomuksen sadunomaisuus. Juoni on sen verran monimutkainen enkä sen jokaista käännettä edes muista, että voisin kuvailla tarinaa. Todella hyvin se joka tapauksessa on kirjoitettu, kuten hahmotkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6ZszW0lxlfSEJCjlqMc-fhMQZISh09J_yJEjhcAiW-NErnUKEmyKpq6vVJdtJj38R0TG7jO1uwdG4oYadBg5UJG95eqAfYasxsUnh3HqZsTrOdJUNiXhlm6XjOnA-4LNbiREZAQaVKAgl/s1600/5427l.webp" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6ZszW0lxlfSEJCjlqMc-fhMQZISh09J_yJEjhcAiW-NErnUKEmyKpq6vVJdtJj38R0TG7jO1uwdG4oYadBg5UJG95eqAfYasxsUnh3HqZsTrOdJUNiXhlm6XjOnA-4LNbiREZAQaVKAgl/s320/5427l.webp" width="221" /></a></div>
<br />
Ihan hirveästi en osaa Princess Tutusta muuta sanoa. Visuaalisesti se ei ole kauhean omaperäinen, mutta ajaa asiansa eikä koskaan näytä huonoltakaan. Hahmoista ja tarinasta en oikein voi spoilaamatta sanoa paljon mitään. Loppuratkaisua en muista, toivon että se oli onnellinen kaiken sen kärsimyksen jälkeen. Mutta vaikka Ahirua aina kiusataan ja kaikkea kurjaa tapahtuu ja sydämeen sattuu, on sarjassa kuitenkin koko ajan positiivinen tai ainakin toiveikas tunnelma, koskaan ei vajota masennukseen (ainakaan kovin monen jakson ajaksi). Tämäkin sarja pitää ehdottomasti katsoa uudestaan, ehkä jopa lähiaikoina.<br />
<div>
<br /></div>
Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-8644086130767908742016-12-14T18:00:00.000+02:002016-12-14T18:00:11.908+02:00Luukku 14: One PieceSuurinta osaa tämän kalenterin sarjoista oikeasti suosittelen katsottavaksi mutta hemmetti, en kyllä One Pieceä välttämättä suosittele läpikahlattavaksi. En ainakaan, jos ikää on yli 16 vuotta. Yritin itsekin tässä vähän aikaa sitten jatkaa sen katsomista (olen menossa jossain jaksossa 320+) ja totesin että ei se kyllä oikein enää kiinnosta. Liian hidastempoinen, liian pojille suunnattu, liian pitkä. Ehkä voisin jatkaa mangasta siitä kohtaa, mihin olen jäänyt animessa. Ei taida enää aikuisten elämässä olla niin monta tuntia aikaa hukattavaksi tällaiselle sarjalle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpRg8AL8eUgTqtGgCU_hpFQ6_ybmBKOhGdLy3SH2xyMIHlb_LgSN9bTEATsjJIjqNzjwyzzQk8anQm45XmdCSY5LQEoahwCbmqbjk7c1rGHeiCwGqh3Xyflh7ZSkZQb8NMZojGtNk51cOj/s1600/One-piece-picture-HD.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpRg8AL8eUgTqtGgCU_hpFQ6_ybmBKOhGdLy3SH2xyMIHlb_LgSN9bTEATsjJIjqNzjwyzzQk8anQm45XmdCSY5LQEoahwCbmqbjk7c1rGHeiCwGqh3Xyflh7ZSkZQb8NMZojGtNk51cOj/s400/One-piece-picture-HD.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Joka tapauksessa! Olen sarjasta todella paljon nauttinut teinivuosinani enkä halunnut jättää sitä mainitsemattakaan. Muistan katselleeni sitä pienestä ikkunasta ja samalla mesetelleeni kavereille, tosin suurimman osan ajasta katselin sitä ihan oikeasti. Huumori iski minuun vielä silloin, ja tykkäsin tietysti todella paljon Zorosta, olisipa se minun aviomieheni, voisin nukkua sen kanssa joka päivä päiväunia. Tietysti vieläkin kiinnostaisi juonenkäänteet ja uudet hahmot, mutta vähän kammoksutttaa tosiaan se pituus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggDnZqLXy0l6Dp4Zk4aC3BQ2yt5aEbJ0gXbhFEjvIcnONKIKR9KKUMOU56Voue5VI-J2B-bU45NE73_dLZzeWX6X7FdtWdlZyc4jLPDGOGzaZsbtZTJwiEVxI35MNStHW63c5NeLUiptox/s1600/nepece.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggDnZqLXy0l6Dp4Zk4aC3BQ2yt5aEbJ0gXbhFEjvIcnONKIKR9KKUMOU56Voue5VI-J2B-bU45NE73_dLZzeWX6X7FdtWdlZyc4jLPDGOGzaZsbtZTJwiEVxI35MNStHW63c5NeLUiptox/s400/nepece.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Toinen teinivuosien suosikkini oli tietysti Naruto, mutta sitäkään en suosittelisi kenellekään, eikä oikeastaan kiinnosta enää itseänikään. Siinä oli vielä One Pieceä enemmän pieruhuumoria. Okei, se sentään loppui, ehkä sen joskus voisi nostalgiasyistä ja mielenkiinnosta lukea kokonaan mangana, mutta katsotaan jaksaako. Elämässä voi tehdä fiksumpiakin asioita, kuten vaikka katsoa uudestaan mikä tahansa muu tämän joulukalenterin anime.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-13152693207709547542016-12-13T18:00:00.000+02:002020-07-15T21:03:33.694+03:00Luukku 13: Sakamichi no ApollonTajusin vasta jälkeenpäin, miten paljon nautinkaan Sakamichi no Apollonista ja miten kivat fiilikset siitä jäi. Nimi pomppasi animelistaltani silmiini, ja pääsi tännekin ihan vain siksi, että en ole sittemmin samantyyppiseen sarjaan törmännyt (josei-sarjojahan on ylipäänsä tehty aika vähän).
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg21Esr86C7S5eJn_6AFtgP0S-wkYW1opSUJg5V4MnsBC4tQ4LadcpsYz2BLXcZFfNxbGBqlsfuac-cyRFmLcnNPmx6r0Xdzg4viPaH7z6KFtSumxaBOjq8A4X3ol93cHY2SCl629nAyeAc/s1600/sakamichi01.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg21Esr86C7S5eJn_6AFtgP0S-wkYW1opSUJg5V4MnsBC4tQ4LadcpsYz2BLXcZFfNxbGBqlsfuac-cyRFmLcnNPmx6r0Xdzg4viPaH7z6KFtSumxaBOjq8A4X3ol93cHY2SCl629nAyeAc/s400/sakamichi01.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Sakamichi no Apollon sijoittuu jonnekin 1960-luvulle ja on jazzia soittavista nuorista kertova draamasarja. Kieltämättä kolmiodraamat eivät ole lemppareitani, mutta sarja on onneksi kuitenkin aika lämminhenkinen ja suuremmilta osin aiheuttaa enemmän hyvää mieltä, vaikka osaa välillä puristaa sydämestäkin. En ole mikään jazz-fani, mutta se on tosi kiva elementti sarjassa ja nuorten soittamat biisit ovat kivoja. Sarja myös opettaa 1960-luvun Japanista asioita, joita ainakaan minä en tiennyt aiemmin. Animaatiokin on tosi kivan näköistä, ja sarjahan on Cowboy Bebopista ja Space Dandysta tutun Shinichiro Watanaben ohjaama. Suosittelen kaikille hyvin tehdystä ihmissuhdedraamasta tykkääville.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-16417345407198643712016-12-12T18:00:00.000+02:002016-12-12T18:00:18.211+02:00Luukku 12: Ouran High School Host ClubTämä on sellainen anime, jonka valitsin listalle vaikka olen lukenut myös mangan (joka sekin pääsee 24 parhaan listalle), siksi että anime tuo mielestäni paljon lisää mangaan. Ei ehkä tarinallisesti (toki vähän taitaa erota mangasta), vaan visuaaliselta tyyliltään. Kuvittelen Ouranin aina pinkkinä ja värikkäänä, vaikka mangassa ei värejä olekaan (kansia lukuunottamatta). Kaikki animen visuaalit tukevat mielestäni todella hyvin sarjan (mangan) tunnelmaa ja tyyliä.
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4L1mLWhtFsSpBIVg8YAxPT14ROfC0N36KBABYr4d9fVkhFfSkZWIYy92To6VIfWvUacFlCWLCS_HSv7sFb-aFdKFKJQU6iPC2S5cffAM6z_RdQjtkJWf6dYhC5-ou4gZaG_vUIntMyzDq/s1600/ouran.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4L1mLWhtFsSpBIVg8YAxPT14ROfC0N36KBABYr4d9fVkhFfSkZWIYy92To6VIfWvUacFlCWLCS_HSv7sFb-aFdKFKJQU6iPC2S5cffAM6z_RdQjtkJWf6dYhC5-ou4gZaG_vUIntMyzDq/s400/ouran.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Ouranissa on aivan ihanat hahmot. Se on paras tietämäni reverse harem-sarja, ja yksi parhaista shoujosarjoista. Se tarjoilee kyllä fanservicea fujosheille, mutta on mielestäni myös sarja, jonka servicen voi kuka tahansa sietää. Joo, Hikaru ja Kaoru on vähän yliampuvia, mutta varsinkin mangassa hahmot saavat syvyyttä. Olen sarjan jo kahdesti katsonut ja mangakin on ostettuna.Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-165334207256395405.post-10354481589526278392016-12-11T19:34:00.000+02:002016-12-11T19:34:07.807+02:00Luukku 11: Tantei Opera Milky HolmesMilky Holmesistakin olen <a href="http://shievanime.blogspot.fi/search/label/milky%20holmes" target="_blank">kirjoittanut pariin kertaan</a>, mutta koska se on kuitenkin yksi lemppareitani B-luokan sarjoista, on se taas pakko mainita. Sarjahan ei ole animaatioltaan, juoneltaan, hahmoiltaan tai edes vitseiltään mitään ensiluokkaa, mutta jostain syystä vaan tykkään siitä kaikesta huolimatta. Blogin bannerikin on sarjasta, ja tykkään tuosta kuvasta superpaljon enkä aio vaihtaa sitä ikinä.
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTxJBSl6rIfb0-TGg6WLXLKnhzY804tFtwG_3AQgb5Dv77YmaRYpguyolJXNTefjbakSnfHulSlwBo-npy3_lrSz6K6eHehTUxUM03T_duc6fHy4Gbhu8AObuDb1-UEdYqE009Mfywi66M/s1600/milkyholmes.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTxJBSl6rIfb0-TGg6WLXLKnhzY804tFtwG_3AQgb5Dv77YmaRYpguyolJXNTefjbakSnfHulSlwBo-npy3_lrSz6K6eHehTUxUM03T_duc6fHy4Gbhu8AObuDb1-UEdYqE009Mfywi66M/s400/milkyholmes.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
En tosiaan tiedä, miksi tykkään sarjasta näinkin paljon. Minusta se vain oli hauska, kaikki hahmot olivat sympaattisia ja ylipäänsä heidän edesottamuksiaan oli hauska katsoa vaikka aika kohellustahan se oli. Vähän harmittaa, että sarjan juoni oli aina siinä, että tytöt kadottavat voimansa, ne kun olivat juuri kaikista siisteintä. Sarjan värikkyys ja söpöt hahmodesignit ja vaatteet yms. on varmaan yksi syy miksi se on niin kiva.<br />
<br />
Olen itse katsonut sarjasta kaksi ensimmäistä kautta sekä Futari wa Milky Holmesin. Lisääkin animea olisi tullut, enkä ole edes perillä että miten paljon niitä oikeasti on, mitkä olen jo katsonut ja mitkä ovat vain yksittäisiä jaksoja. En ole vielä varma, kehtaanko ihan kaikkea katsoa, Futari wa Milky Holmes ei enää ollut kauhean hyvä. Mutta ehkä voisi koittaa!Shievahttp://www.blogger.com/profile/14411247401178093744noreply@blogger.com0