Shievanimen vuosi 2013

Viime vuonna tein samanlaisen postauksen, joten miksipä en nytkin. Varsinkin, kun juuri tällä hetkellä on hyvä katsoa vähän taaksepäin ja miettiä, mihin tässä vuoden aikana on tultu.

Viime vuonna oikeastaan vasta kunnolla aloitin tämän blogin pitämisen. Silloin postauksia kertyi peräti 74, tänä vuonna ”vain” 44. Viime vuoden jaksobloggaukset, jotka eivät laadultaan olleet kovin hyviä, nostavat blogausten määrää. Totta puhuen olen vähän yllättynyt siitä, että olen ilman niitä saanut noinkin monta postausta aikaan. Tosin tänä vuonnakin joulukalenteri vie 25 postausta itselleen. Keskimäärin kuitenkin sellainen 3 blogausta per kuukausi on syntynyt, ja se on mielestäni tällaiselle blogille aika hyvä tahti.

Luukku 24: Länkkäri vs. animeopening

Olen tässä lähiaikoina alkanut kiinnittää huomiota myös näyteltyjen, lähinnä amerikkalaisten tv-sarjojen openingeihin, ja vähän harmitellut niiden laadun tasoa. Samanlaista openingkulttuuria ei länkkärisarjojen kohdalla näytä ollenkaan olevan kuin animeopeningien kohdalla, ja siksi valikoima vaihtelee laidasta laitaan. Joissain sarjoissa näytetään vain sarjan nimi muutaman sekunnin ajan (soisin tällaista 5 minuutin animeihinkin), joissain on vähän pitempi opening jossa on lähinnä näyttelijöiden nimet mutta ei oikeastaan mitään muuta järkevää sisältöä ja joillain on sitten ihan kunnolliset openingit, jotka ovat muuten suht samanlaisia kuin animessakin mutta yleensä hahmojen esittelyssä mainitaan näyttelijän nimi. Ehkä suurin ero animeopeningeihin on se, että mitään kivaa poppia ei ole koskaan missään sarjassa ja kaikki openingbiisit on ihan tylsiä.

Luukku 23: Shingeki no Kyojin

Joo, en voinut kirjoittaa openingeista mainitsematta tätä tämän vuoden hittiä. Olisin halunnut olla mainitsematta sitä koska hipsteriys ja uniikkius, mutta pakkohan se on koska on se Guren no yumiya vaan niin kova biisi.

Luukku 22: Jojo's Bizarre Adventure OP1&2

Toisin kuin aikaisemmat tässä joulukalenterissa esiintyneet kahden openingin yhdistelmät, Jojon openingit eivät liity toisiinsa oikein muuten kuin CGI-animaation käyttämisellä. Halusin kuitenkin puhua molemmista, koska ne ovat omilla tavoillaan oikein nerokkaita.

Luukku 21: One Piece

One Piecestä on vaikea päättää lemppariopeningia enkä sitä nyt ole tehnytkään. Varsinkin alkupään openingit (uusimpia en ole edes nähnyt) olivat kaikki tasaisen hyviä. Hittibiisejä niissä ei ollut eivätkä videotkaan ole kovin erikoisia, mutta ne kuitenkin jaksoi aina katsoa.

Paras opening biisiltään on OP11, Share the world, mutta virallisesti en sitä tässä kehtaa käsitellä sillä en ole katsonut One Pieceä vielä sinne asti (tosin luultavasti juurikin seuraavana olevassa jaksossa olisi tuo, ehkä pitää taas pitkästä aikaa katsoa). Biisi on oikeasti niin kova että ehdin jo kuluttaa sen puhkikin.

Luukku 20: AKB0048

AKB0048 on yksi lähiaikojen lemppareistani ja oikeastaan vähän mystinen tapaus. Se kun ei loppujen lopuksi ollut mikään huippuluokan anime varsinkaan käsikirjoitukseltaan, mutta silti se vain onnistui koskettamaan.

Luukku 19: Mahou Shoujo Madoka Magica

Madokassahan hienointa oli se, kuinka se huijasi katsojia ulkoasullaan. Samaa tekee opening - sateessa juoksemista ja sängyssä pyörimistä lukuunottamatta se on oikein pirteä. Ending puolestaan esittelee sarjan synkempiä puolia, mutta muistaakseni endingiähän ei ihan ekoissa jaksoissa edes ollut.

Luukku 18: Black Lagoon

Meinasin jättää tämän kokonaan pois, sillä vaikka muistin tykänneeni biisistä tosi paljon niin en ollut varma, oliko video kovin kummoinen. Katsoin sen uudestaan ja totesin, että olihan se sittenkin. Tosin ymmärrän myös sen, miksi luulin sen olevan tylsempi.