Kevätkauden mattimyöhäiset

Kauden yhtä suurimmista hypetyksen kohteista, Hyoukaa, sai odotella hieman pitempään kuin muita sarjoja. Tällä hetkellä siitä on nähty kaksi jaksoa. Täytyy myöntää, ettei se iskenyt minuun ihan niin täysillä, kuin varmasti moniin muihin. Animaatio on totta kai todella nättiä, mutta mitäpä muutakaan voi KyoAnilta odottaa? Hyouka lunastaa siis siltä osin omat odotukseni, muttei välttämättä ylitä niitä. Juoneen suhtauduin vähintäänkin skeptisesti, mutta vielä se ei ole ainakaan tylsäksi käynyt. Tosin viikon mysteeri-konsepti ei pidemmän päälle kuulosta kovin hyvältä, varsinkin, kun mysteerit ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia.

Viime jaksossa cliffhangeriin jäänyt Chitandan tapaaminen vaikuttaa kyllä ihan mielenkiintoiselta.

Hahmot vaikuttavat kaikki ihan siedettäviltä, mutta omaa lempihahmoa ei ole vielä ainakaan löytynyt. Päähenkilö on sinänsä omaperäinen laiskuudessaan ja älykkyydessään, Chitanda on nätti silmineen, mutta aika ärsyttävä luonteeltaan. Pussukkapoikaa kaikki vaikuttavat rakastavan, ja onhan se ihan jees. Kyllähän sarjaa mielellään katsoo, mutta tuskin päätyy lempisarjoihini edes KyoAnin osalta.

Toinen, vielä Hyoukaa kauemmin itseään odotuttanut sarja on AKB0048. Meinasin jo jättää sen katsomatta, mutta otin sen kuitenkin mukaan kiinnostavan juonikuvauksensa takia. Dystopia, jossa kaikki viihde on kielletty. Bändi, joka järjestää sissi-iskuja konserttien muodossa. Kolme(?) pientä tyttöä, jotka haluavat päästä bändiin mukaan.

Kiva polkupyörä.

 Sinänsä maailma vaikuttaa ihan kiinnostavalta, mutta se jäi vielä hieman epäselväksi. Ensinnäkin viihdekiellon jyrkkyys vaikutti aika vaihtelevalta. Ilmeisesti nauraminen ja muu on ihan sallittua, vain idolit ja laulaminen on kiellettyä? Tv-ohjelmista tai muusta viihteestä ei puhuttu ollenkaan. Tytöillä oli kuitenkin videokamera ja kännykät ja pääsivät niiden kautta helposti käsiksi viihteeseen. Toinen ihmetystä aiheuttanut seikka oli se, että ilmeisesti muillakin planeetoilla on elämää? Käsittääkseni lopussa tytöt lähtivät jonkinlaisella avaruuslentokoneella pois planeetaltaan (ja yksi matkusti pummilla?). No jaa, ehkä asioita selvennetään myöhemmin. Yksi ihan oikeakin mysteeri sarjassa on: alussa tyttöporukassa on neljä jäsentä, mutta hypättäessä lähitulevaisuuteen yksi heistä on kadonnut, eikä kukaan puhu hänestä ollenkaan. Ehkä hän on jo päässyt AKB0048:n jäseneksi?

Lähinnä sarjassa vaikuttaa olevan teemana ystävyys sekä laulun voima. AKB0048:n alkujakson keikka oli ihan hienoa katseltavaa, 3D-animoiduista idoleista huolimatta. Ääninäyttelijöiksi on värvätty oikeita AKB48:n jäseniä, mikä on toisaalta tosi hieno juttu, mutta vaikka en ole mikään ääninäyttelijäekspertti, on pakko sanoa, että pientä hapuilua tyttöjen äänissä kuuli. Huomasi melkein heti, että nämä eivät nyt ole ammattilaisia. Kovin heikkoa ääninäyttely ei kuitenkaan ole.

Voisin sanoa vielä pari sanaa aiemmin alkaneista sarjoista. Shirokuma Café ei ehkä loppujen lopuksi ollutkaan ihan niin hauska, en nimittäin ole päässyt vieläkään kahta jaksoa pidemmälle eikä paljon huvitakaan päästä. Medaka Boxin tosiaan tiputin suoraan ykkösjaksosta. Uchuu Kyoudaissa oli ensimmäisen jakson jälkeen vähän samanlainen fiilis kuin Shirokuma Caféssa, mutta nyt sekin on alkanut kiinnostamaan. Kolmosjakso oli hauska lääkärintarkastuksineen. Sakamichi no Apollon on jatkanut samalla hyvällä linjalla ensimmäisestä jaksosta lähtien. Jormungandista tulee edelleen vahvat Black Lagoon-vibat.

Tässä taitaa tällä erää olla minun kevätkauteni. Nyarukoa olen kyllä meinannut katsoa, mutta lupasin itselleni lukea lisää Lovecraftia ennen sitä.