24.5.2024

Ivrea-saaga: osa 2

Edellinen osa Ivrea-saagasta päättyi sanoihin "Toki toukokuuhun on vielä aikaa, että katsotaan tuleeko niitä mangoja edes ulos". Toukokuu tuli ja kohta menikin, eikä niitä mangoja tullut. Ei sillä, että kukaan olisi niin olettanutkaan. 

17.4. eräs Discord-käyttäjä sattui Ivrean sivuilta huomaamaan, että etusivun aikatauluihin on vaihtunut toukokuun sijalle heinäkuu. Mitään ilmoitusta sarjojen myöhästymisestä ei tietenkään Ivrean someissa ollut, vaan julkaisuaikataulu ninjattiin sivuille siinä toivossa, ettei kukaan huomaisi. Q&A-osiossa joku kehtasi kysyäkin asiasta, ja siihen saatiin ympäripyöreä vastaus. No, ehkä heinäkuussa nähdään sitten, onko kaikki "järkätty vimpan päälle". 


22.5.2024

Popcult Day 2024

Viime viikonloppuna tuli pyörähdettyä Popcult Dayssa. Kyseessä oli siis yksipäiväinen tapahtuma Helsingin Suvilahdessa keskittyen pääasiassa länsimaiseen popkulttuuriin, mutta tietysti esikuvana on animeaiheiset conit. Vaikka ohjelmassa ei animea näkynytkään, niin taidekujalla ja cosseissa kyllä. Popcult on ainut vastaavankaltainen tapahtuma, ja koronan jälkeen tämä oli ensimmäinen kerta, kun se järjestettiin. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun se järjestettiin Suvilahden Tiivistämöllä ja sen ympäristössä, ja oli mielenkiintoista nähdä, miten paikka soveltuu tämänkaltaisen tapahtuman järjestämiseen. 


8.5.2024

Vinland Saga - soturista Jeesukseksi

Pitkällisen kärsimyksen jälkeen saimme vihdoin mieheni kanssa Vinland Sagan kakkoskauden katsottua. Sanoin läpällä, että "käynpä katsomassa MyAnimeLististä sen arvosanan, mistä vetoa sillä on joku kasi kuitenkin" ja kyllä. 8.81 tällä hetkellä, siis melkein 9. Ensimmäisen, oikeasti hyvän kauden arvosana on "vain" 8.75. Toisaalta ykköspaikkaa pitkään pitäneen (Frieren meni juuri ohi) Fullmetal Alchemist: Brotherhoodin arvosana 9.09 on myös asia, jota en pysty käsittämään, sillä mangan parhaudesta huolimatta Brotherhood on omasta mielestäni niin huono adaptaatio, etten ole sitä kahdellakaan yrityskerralla katsottua kuin tusinan jakson verran. Tässäkin tapauksessa veikkaan, että ongelmat ovat ainakin osittain animen, eivät mangan puolella.

Internetin kommentteja lukiessa arvosanasta huolimatta kausi näyttää jakavan mielipiteitä. Kauden puolustajien argumentti näyttää olevan se, että jos ei pitänyt kaudesta, on vain alkukantainen luolaihminen joka haluaa nähdä väkivaltaa eikä ymmärrä Syvällistä Hahmonkehitystä. Väkivallan puute ei kuitenkaan ole se kauden huonouden juurisyy. Suurin ja oikeastaan lähes ainut ongelma on rytmitys. Kakkoskauden olisi hyvin voinut tiivistää puoleen, 13 jaksoa 25 sijaan olisi riittänyt hyvin ja saanut sellaisen tunteen aikaan, että kaudella oikeasti tapahtuikin jotain. Nyt jokaista jaksoa venytettiin tarpeettomasti, ja suunnilleen jokaisen jakson jälkeen sai todeta, että "eipä tässä tapahtunut oikeastaan mitään".

Tämä on niin naurettava kuva etten jaksa uskoa että se on virallinen.

3.5.2024

Parhaat animet Netflixissä osa 1: Klassikot

Animen striimaamiseen on monta erilaista palvelua. Nykyään pääosin Crunchyroll pitää lippua korkealla, kun esim. Wakanim putosi pelistä pois. Osa animesta kuitenkin on yleisissä striimauspalveluissa “vankina”. Disney on alkanut itsekin rahoittaa animea, ja heiltä löytyy esim. Summer Time Rendering ja muutamia muita sarjoja. HBO Maxissa on lähinnä FLCL. Sen sijaan Netflix on kunnostautunut sekä animen rahoittamisessa että vanhojen sarjojen katseluoikeuksien ostamisessa. Jos perheestäsi sattuu löytymään Netflix-tunnarit, niin kannattaa siis tsekata sekin tarjonta. 

Kun aloin listaamaan omia lemppareitani Netflixin tarjonnasta, niitä löytyikin sen verran paljon, että tästä kehkeytyi juttusarja. Luvassa olisi siis muutama suositus seuraavista kategorioista:

  1. Vanhat klassikot
  2. Uudet suosikit
  3. Elokuvat
  4. Netflix Original
  5. Muut animeen/mangaan liittyvät sarjat/elokuvat

Vanhat klassikot (90- ja 00-luvut)


24.4.2024

Jacob de Zoetin tuhat syksyä

Rikon vähän blogini kaavaa, ja kirjoitan vaihteeksi kirjasta. Olen jonkun verran lukenut japanilaista kirjallisuutta (vähän Murakamia, Osamu Dazain Ei enää ihmisen, Natsume Soosekin Kokoron ja Sayaka Muratan Lähikaupan naisen, kaikki suomeksi käännettynä). Jacob de Zoetin tuhat syksyä ei ole japanilaisen kirjoittama, vaan brittiläisen David Mitchellin, joka on asunut useita vuosia Japanissa. 

Jacob de Zoetin tuhat syksyä on historiallinen romaani, joka kertoo hollantilaisesta kauppasatamasta Dejimasta Nagasakissa 1700-luvun lopulla. Historiallisena romaanina se kertoo periaatteessa ihan oikeista tapahtumista ja on sinällään aikansa kuvaus, mutta toisaalta se on kuitenkin fiktiota, hahmot ovat kuvitteellisia (vaikka pari namedroppia oikeisiin ihmisiin onkin) ja kirjassa on jopa yksi yliluonnollinen elementti. Kirjan lopussa on infopaketti historiallisen romaanin oikuista ja siitä, mitkä tapahtumat ovat oikeita.

15.4.2024

Osamu Tezuka

Ajattelin aina, että Osamu Tezukan tuotantoon tutustuminen olisi lähinnä kulttuuriteko, joka maistuisi vähän puulta ja haisisi homeelta, onhan hänen teoksensa jostain 40-70-luvuilta. Verticalin englanninkielisten julkaisujen myötä alkoi kiinnostus hieman herätä, ja kiitos Helmet-kirjastojen kelvollisen mangavalikoiman, olen päässyt tutustumaan seuraaviin sarjoihin:
  • Princess Knight
  • Message to Adolf
  • The Book of Human Insects
  • Ayako
  • Black Jack (1-4)
  • Buddha (1-3)
Lisäksi ostin aikoinaan itselleni Viidakon valtiaan kun se suomeksi julkaistiin, harmillisesti se on ehkä huonoin näistä mitä olen lukenut.


Tässä yksi taidonnäyte Tezukan sivunkäytöstä.
Postauksen kuvat ovat Buddha-sarjasta.

12.4.2024

Persona 4 Golden

Meinasin että pelaisin Persona 4 Goldenin ensin ihan loppuun asti ennen kuin kirjoitan, mutta motivaatio lopahti Hollow Forestiin pääsyn myötä. Ehkä jossain vaiheessa saan senkin vielä pelattua, mutta tosiaan Hollow Forest on käytännössä DLC-materiaalia (johon ei välttämättä edes pääse ellei hoksaa tehdä tiettyä asiaa aiemmin pelissä) eli varsinainen pääpeli on jo koluttu läpi. 

Personaan tutustuin alun perin viidennen osan myötä. En tiennyt siitä etukäteen juuri muuta kuin että se voisi olla minulle sopiva peli, ja sitä se todellakin on. Vuoropohjaiset taistelut yhdistettynä strategiseen koulunkäyntiin, lukemiseen, kavereiden kanssa hengailuun ja osa-aikatöiden tekemiseen on sellainen kombinaatio, ettei toista olekaan. Persona 5 ei nyt saa omaa postaustaan koska sen pelaamisesta on jo aikaa, eikä oikeastaan sen suurempia mielipiteitä siitä ole kuin että superhyvä peli. Persona 4 sen sijaan on tuoreessa muistissa ja siitä löytyy vähän nokan koputtamistakin.

10.4.2024

Feminististä historiasarjakuvaa - Ellen T. ja Maalarisiskot

Haluaisin kutsua itseäni mangaharrastajan lisäksi yleisestikin sarjakuvaharrastajaksi, mutta valitettavasti valtaosa länsimaisesta sarjakuvasta ei miellytä omaa silmääni. En esimerkiksi pidä siitä, että ruudut on ahdettu täyteen puhekuplia ja tekstilaatikoita pienellä piperryksellä. Länsimaista sarjakuvaa vaivaa toisaalta Marvelin ja DC:n, toisaalta strippisarjakuvien perintö. 

Onneksi maailmassa tehdään myös minua miellyttävää sarjakuvaa. Lapsuusvuosien lempparin W.I.T.C.H.:in vanavedessä on esimerkiksi suomennettu hurmaavaa eurooppalaista tyttöjen sarjakuvaa (Mimun päiväkirja ja Sisarukset Gremillet), ja toisaalta myös kotimaisista tekijöistä löytyy sellaisia piirtäjiä, jotka ehkä mangavaikutteidensakin takia iskevät minuunkin (esimerkiksi JP Ahonen ja Anni K.).

Satuin löytämään kirjastosta sarjakuvahyllyä katsellessani kaksi sarjakuvaa samasta aiheesta, joissa vielä molemmissa oli minua miellyttävä piirrostyyli. Toinen on Reetta Niemensivun Maalarisiskot, toinen Hanna-Reetta Schreckin, Iida Turpeisen ja Annukka Mäkijärven Ellen T. Molemmat kertovat suomalaisista 1900-luvun alun naiskuvataiteilijoista. Kaikki ovat hullaantuneita Pariisiin, ja kaikki kohtaavat huonoa kohtelua mieskollegoiltaan.