25.9.2024

Ivrea-saaga, osa 4: Yllättävän hyvää, mutta edelleen epäilyttää

Niin se päivä sitten lopulta koitti, kun saatiin ensimmäiset uudet Ivrean sarjat uunista ulos. Tämä postaus on joutunut odottelemaan sitä, että pääsen perehtymään johonkin julkaisuun ihan ajan kanssa. Fantasiapeleissä ensimmäisten Demon Slayerin ja Chainsaw Manin selailu ei vielä riittänyt kunnollisen mielipiteen muodostamiseen. Kaiken julkaisusotkun takia (tai ties mistä syystä) näitä ei myöskään ollut heti kirjastossa saatavilla, ja nytkin näyttäisi olevan lainassa. Nyt kun SpyxFamily ilmestyi, päätin viimein uhrata kympin verran omaa rahaani laadun toteamiseen.

Lyhyen selailun perusteellakin ensivaikutelma oli: laatupainos, ei mitään erityisen silmiinpistävää käännöksessä, eikä mitään muutakaan ihmeellistä vikaa. SpyxFamilyn lukemisen jälkeen fiilis on edelleen sama. Pari kökköyttä pisti silmään, mutta muuten mikään käännöksessä ei haitannut lukukokemusta. Julkaisun tiedoissa on kääntäjänä Aino J. Pukkila ja oikolukijana Niina Doherty, ja molemmat ovat tehneet omaan silmääni ensiluokkaista työtä. Joku käännöspuristi tietysti voisi vertailla tätä ja originaalia tai englanninkielistä keskenään ja löytää jotain vikaa, mutta oma lukukokemus oli ihan hyvä. Parissa Anyan sanomisessa jopa mietin että oli kekseliäästi sanottu. Muutenkin Anyan puheesta tulee mieleen animen ääninäyttelijän ääni, joten ihan täysin metsään ei ole menty. Kääntäjälle pitää tietysti nostaa myös hattua siitä, että hänen on täytynyt aika nopealla tahdilla nämä kääntää, kun hänet on merkattu kääntäjäksi kaikkiin muihinkin Ivrean julkaisuihin. 

Kansipaperin alta löytyy mielestäni suurin käännöskökköys, "tehdä julki" = julkistaa.
Onkohan nämä taas unohtunut käännättää ja tehty konekääntäjällä jälkikäteen?

Käännöksen lisäksi painos muuten on omasta mielestäni laadukas, mutta tämä on taas makuasia. Itse tykkään painojäljestä ja siitä, että toisin kuin Sangatsun mangaa lukiessa, peukalot eivät ole mustana. Toisaalta joku ei ehkä tykkäisi siitä, miten ohutta ja hieman läpikuultavaakin Ivrean pokkareiden paperi on. Myös kansipaperit ovat joillekin luksusta, joillekin ei. Omasta mielestäni se on ihan kiva, onhan sellaiset japaninkin versiossa. Jos ne jättää pois, niin silloin jää jotain siitä pokkaristakin pois, ja ilman Ivrean suomijulkaisuja en edes tietäisi koko formaatista. Myös värisivuja löytyy. 

Tässäkin olisin ehkä etsinyt jonkun suomalaiseen suuhun sopivamman lauseen kuin "peittyä ohueen rauhan verhoon", mutta ehkä se tällaisessa teatraalisessa aloituspuheessa menee.

Summa summarum, mielestäni Ivrean julkaisujen laadussa (näissä uusissa) ei ole mitään vikaa, ja jos sarjat kiinnostavat, niin kyllä ne voi ostaa. Toki muita syitä skippaamiselle voi keksiä. Esimerkiksi korkea hinta (Sangatsun pokkareita pari euroa kalliimpi), saatavuus (Fantasiapelit on toistaiseksi ainut, missä itse olen nähnyt, eikä taida Suomalaisessa ainakaan vielä olla, vaikka niin lupailivat - toki Ivrean verkkokaupasta niitä saa), pelko jatkuvuudesta tai ihan yleinen boikotointihalu Ivreaa vastaan ovat valideja syitä jättää sarjat väliin. Itse en meinannut ostaa mitään ihan sen takia, ettei mikään sarja kiinnostanut, mutta nyt kun innostuinkin SpyxFamilysta ja tuli ensimmäinen osa ostettua, niin saatanpa jopa kerätäkin sarjan hyllyyni. Odotan tosin ainakin muutaman seuraavan osan julkaisua ennen kuin jatkan, että näkee onko edes mitään jatkettavaa. Kakkososahan olisi myös jo ollut kaupan hyllyssä, mutta en ollut niin luottavainen, että olisin saman tien ostanut molemmat.

Benedit Aivan Kuukello on jo sellainen käännös, mitä AI ei olisi osannut yhtä näppärästi keksiä.

SpyxFamilyn kanssa samaan aikaan ilmestyi myös ensimmäiset One Piecen osat, ja sen suhteen vastaanotto on ollut nuivaa. En itse ole lukenut suomenkielistä One Pieceä joten en osaa siihen ottaa kantaa, mutta esimerkiksi sarjan Sangatsu Mangalle kääntänyt Antti Valkama ei ole ollut kovin tyytyväinen uuteen käännökseen, ja keskustelu sarjasta X:ssä ja Discordissa on muutenkin ollut aika vilkasta. Esimerkiksi Luffyn kiroilu ja hyökkäysten nimien jättäminen japaniksi eivät kieltämättä kovin hyvältä kuulosta. 

Ivrea-hommassa sinällään kaikista surullisinta (tai raivostuttavinta) onkin juuri lisenssien ryöstö Sangatsulta. Jos Ivrea olisi tullut takaisin Suomen markkinoille pelkästään uusilla sarjoilla ja ilman aikataulujen venymistä, niin siihen olisi voinut suhtautua ihan suopeasti ja optimistisesti. Muiden syyttelyn, kasvottomuuden ja lupausten pettämisen jälkeen ei vain oikein voi olla heidän puolellakaan. Tuotteissa itsessään ei ole mitään vikaa (paitsi ehkä One Piecessä), joten kuluttajat tietysti saavat tehdä päätöksensä pelkästään yksittäisen tuotteen perusteella. Pahoin kuitenkin pelkään, että Ivrea saattaa aivan hyvin päättää jossain vaiheessa luovuttaa (taas) Suomen suhteen, tai aikataulut venyä kuukausilla, ellei vuosilla. Siispä edelleenkin suosittelen käyttämään harkintaa, ennen kuin pistää mangat tilaukseen. 

Loppuhuomiona vielä mielenkiintoinen yksityiskohta Ivrean Q&A-sivulta, jossa kysellään siitä, miksei mangaa ole Suomalaisen hyllyillä. Vastauksen loppupuolelta löytyy lause: "...pitkällä tähtäimellä asiakkaat pääsisivät käsiksi kaikenlaisiin mangoihin ja formaatteihin (kuten kanzenban-editioihin, seinen-mangaan, yaoi/BL-mangaan jne.), joita ei olisi koskaan ollut mahdollisuutta julkaista kioski-/päivittäistavarakauppapohjaisella jakelulla." Tämä kuulostaa oikeasti mielenkiintoiselta ja herkulliselta, jos siis todella onnistuisi. Eli että Suomen mangamarkkinoille tulisi vaihteeksi jotain muutakin kuin shoujo- ja shounen-mangaa, ehkä jopa jotain K-18-materiaaliakin. Tämänkään suhteen ei toki pidä liian suuria toiveita elätellä, mutta edelleenkin sanon, että Ivrean unelma kuulostaa tosi ihanalta - harmi vain ettei asiat aina todellisuudessa onnistu niin hyvin kuin toivoisi.

14 kommenttia:

  1. Valkaman Anttihan huomasi Iveran pokkari tiedoista, että kunstannustoimitajaa ei nähtävästi ole heillä enää vaikka kyseinen henkilö olisi tärkeä osa kustannustoimintaa.
    Suora lainaus Valkaman twiitistä: "Harmittaa suomentajankin puolesta. Kustantajan pitäisi käyttää kustannustoimittajaa, ei pelkkää oikolukijaa. Hyvin harva kääntäjä kirjoittaa täysin valmista tekstiä, ja aloitteleva ei taatusti pysty siihen. Kokeneellekin toimittaja on yleensä hyödyksi."
    Tiedä sitten mikä on taustalla olla käyttämättä kustannustoimittajaa, mutta kuulostaa aika oudolta.
    Tuo Q&A vastaus, missä tämä Tommi kertoo myyntistaregiaa on sillai erikoinen, kun ei näitä asiakkaille yleensä kerota julkisesti. Ellei toki tämä ole Iveran Argentiinan puolella oleva tapa tai he koitavat näyttää edelleen paremmilta kuin Sangatsu.
    Olisihan se sillai kivaa jos Ivera saisi vanhemmille suunattuja sarjoja julkaistua. Vaikka Monster tai Berserk, mutta kun mietii Iveran pysyneen täällä pystyssä noin 5 vuotta keralla tai hiukan yli, niin saata olla, että nekin sarjat (etenkin Berserk joka on yli 40 pokkaria pitkä) jäisivät kesken.
    Sekin on mielenkiintoista, että tähän astisten Iveran sarjojen (joita on siis 4 kääntäjä on sama eli Aino J. Pukkila (My Hero Academican kääntäjää ei vielä löydy netistä). Mietin, että eiköhän tule vähän liikaa kun One Piece on yli 100 pokkarin pituinen sarja, ellei osan 103 eteenpäin osia käänä toki joku muu.

    VastaaPoista
  2. Meikä osti One Piecen ykkösosan, koska halusin nähdä kuinka laadukas painos on kyseessä ja olenko valmis ostamaan puuttuvat osat 103 eteenpäin. Minusta painojälki oli ihan laadukasta ja käännöksessä ei ollut hirveästi valitettavaa. Tuntuuhan se oudolta että hahmojen iskut on säilytetty sellaisenaan, mutta näin animea katsoneena se ei juuri häiritse. Merivoimien kutsuminen laivastoksi vaatii totuttelua, mutta jossain vaiheessa termi vaihtui yllättäen myös merivoimiin.

    Itsekin epäilen kuinka hyvin Ivrea saa jalansijaa Suomesta, mutta olen silti kiinnostunutt ostamaan puuttuvia osia mangahyllyyn, sillä en haluaisi vaihtaa kieltä englanniksi. Toki jos Ivrea katoaa vähin äänin ja Sangatsu Manga onnistuu hankkimaan sarjojen oikeudet takaisin, olen valmis tukemaan heitä ostamalla Ivrean julkaisemat pokkarit uudestaan eri käännöksillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskin jostain syystä, hetken aikaa laivastoa kutsutaan merivoimiksi tuossa, mutta se vaihtui laivastoksi takaisin.

      Pahinta käänöksessä on kuitenkin sielutomuus. Luffy puhuu kirjakielellä, kun Sangatsun käänöksessä oleva puhekieli heti kertoo hahmon olevan vähän hölmö.

      Toinen asia mitä mietin on pirunmarjojen/hedelmien japani nimien käytöt, jos niistä ei annetaan minkäänlaista infoa ei-japania puhuvalle henkilölle. Esim. myöhemmin tuleva mera mera hedelmä ei nimen kautta tule sanomaan mitään ellei osaa japania (tai toki katso netistä), mutta vanha suomi nimi tuli tuli taas sanoo heti.

      Olen kyllä ostamassa osan 103 aikanaan ja varmaan eteenpäin jatkan, koska en enkua täysin osaa ja One Piece oikeasti käytää välillä vaikeita/monimutkaisia sanoja. Toivoisin vaan että osan 103 käänös olisi hieman omaperäisempi. Lähetinkin tästä Iveralle palautetta sähköpostitse jopa, mutta eivät he siihen ole vastaneet.

      Poista
  3. Ihteä mietityttää taloudellinen puoli tässä kaikessa. Aikaisemmin olen ymmärtänyt, ettei ainakaan One Piece ollut Sangatsullekaan mikään rahasampo.Varsinkin kun kyseessä on niin pitkä sarja, että varmaan hankala saada enää paljoa uusia lukijoita, jotka ovat valmiita ostamaan sarjan alusta lähtien. Omalta kohdaltani OP:n keräily taisi jäädä tuohon osaan 102, koska tuntuisi hullulta jatkaa sarjan keräämistä täysin toisenlaisella käännöksellä (miltä tuo nyt siis kuulostaa). Täytyy kuitenkin ensin saada uusi käännös jostain kirjastosta arvioitavaksi.

    Kääntämisessä muutenkaan ei ole kyse vain siitä, että käännetään teksti mahdollisimman sanasta sanaan samalla tavalla kuin alkuperäinen teksi. Kääntämisen ideana on kääntää teksti lukijan omalle kielelle ymmärrettävällä tavalla, samalla säilyttäen alkuperäisen tekstin henki. Tämä ei tarkoita sanasta sanaan tarkkaa käännöstä, mikä on mahdotonta, esimerkiksi erilaisista sanonnoista johtuen. En ihan täysin ymmärrä japaninkielisten termien säilyttämistä ennallaan, varsinkaan jos niitä ei ole missään kohtaa erikseenkään suomennettu, koska on varmasti lukijoita, jotka eivät japania osaa tai japaninkieliset termit eivät ole tuttuja.

    Mielestäni on hyvä, että Suomen markkinoilla olisi muitakin kustantajia kuin Sangatsu/H-town. Jos Ivrea saa tuotteitaan tarpeeksi myytyä ja homman pelittämään, niin ei kait silloin ole mitään esteitä sille että voisivat pitempäänkin olla markkinoilla. Mutta jos tuotteet ei myy tarpeeksi, niin sitten varmaan nähdään taas sama häviäminen kuin ennenkin ja moni sarja jää kesken...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iverahan kertoi Antti Valkamalle (kun Valkama koitti jatko kääntää sarjaa näiden kautta), että he ovat saaneet käsityksen että Sangatsun käänökset ovat "lapsille suunatuja." Se ei koskisi vain One Pieceiä vaan muita Sangatsun sarjoja.

      Ei ole tietoa miten Iveran on tähän johtopäätökseen tullut, mutta Valkama veikasi että se olisi tullut joiltain Suomesta. Iveralla ei ole ollut täällä oikein vakinaisia työntekijöitä, niin väite on varmaan joidenkin suomalaisten manga lukijoiden sanoma.

      Suomi mangoissa kun käänökset ovat jakaneet mielipiteitä. Esim. My Hero Academican päähahmon kutsumanimi on Deku originaalissa ja monissa muissa käänöksissä, kun taas se suomenetiin Pöljäksi, josta moni ei pitänyt. Muistan Naruto mangan suomentamisen aiheutaneen joissain aivan kovaa vastusta. Tyyliin "Ne raiskaa puhekielen!"

      Ymmärrän ettei kaikki käänös asiat aina ole toimivia, mutta itsekään en haluan sanasta sanaan käännöstä. Tietokirjalisuuden käänöksessä se vielä voi toimii, tälläisessä ei oikein.

      Poista
    2. En minäkään toki kaikista Valkaman jutuista tykkää. Esim. Akainun murrekieltä on ärsyttävää lukea ja minkkihahmo Wandan nimeäminen Hauroraksi oli ylilyönti (jooh wa meinaa koiran haukuntaa, mut silti liian överi nimenmuutos)

      Poista
    3. Joo voin myöntää itsekin Akainun murteen oleen huono valinta. Siitä kun ei saa parhaiten selvää. Orginaalissa tällä on Hiroshiman murre, että tiedä sitten onko minälaista. Joskin se muutui huomatavasti paremmaksi osassa 79, kun suurimasta osasta sain selvää.

      Muuten sanoin, että ainakin 90 % OP:en suomi murteista ja puhetavoista toimii. Näitähän ei varmaan olisi tehty, jos japani painoksessa ei olisi näitä. Iveran ei mielestäni aivan samoin tehdä näitä, mutta voisivat omaperäisyytä otaa vähän kuitenkin. Varsinkin silloin, jos hahmon murteen muut hahmot huomioi.

      Poista
    4. Harmi, kun en itse osaa japania niin hyvin, että voisi lukea alkuperäistä ja siten verrata miten "hyvin" jokin on suomennettu. Kääntämisessä on varmaan välillä vaikeaa päättää mitä kääntää ja miten ja mihin vetää sitten se raja. Esimerkiksi vaikka noitten murteitten käytön suhteen. Itellekään ei kaikki Valkaman käännösvalinnat uppoa, mutta ymmärtääkseni japaninkielinen OP on kuiteskin kieleltäänkin jossain määrin leikkisä, joten siinä mielessä sitä toivoisi myös Suomi-julkaisuun.

      Poista
    5. Joo on siellä. Kouluesimerkkinä Zoron onigiri tekinikka on sanaleiki, koska se voi tarkoittaa sekä demonin (tai tässä tapauksessa onin) leikuuta, että riisipalloa. Nämä erotaa se miten ne kirjoitetaan.

      Poista
  4. Tilasin muutaman uuden julkaisun Ivrean verkkokaupasta. Seurannan mukaan lähtöpaikka on Espanja. Että semmosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta.

      Taidan tilata Iveran mangaa mielummin Fantasiapelien nettikaupasta, kun heille aina takulla menee varastoon näiden sarjoja etukäteen hyvä määrä eikä varmaan saapumis aika ole pitkä.

      Eivät kyllä parhaiten Suomeen markinamyynteihin panosta, kun eivät omaa varastoa ja kaiketi kunollista toimipistettä ole tänne perustaneet.

      Poista
    2. Ivrea mainostaa "nyt myynnissä". No, lähettävät Espanjasta asti, Suomalainen myy eioota ja Fantasiapeleille vasta tulossa, tosin meikäläisen kotikaupungin Fantsulla on niin olematon mangavalikoima että joutuu tilaamaan.

      Sangatsun julkaisut saa heti mukaansa kun vaan kävelee lähimmälle Lehtipisteelle.

      En tykkää Ivrean touhuista vaan minkäs tälle mahtaa, ei niitä palaute kiinnosta.

      Poista
    3. No johan on Fantsun suhteen ikävästi. Itse asun pääkaupunkiseudulla ja tämän Fantsulla on mangaa todella hyvin tarjolla. Tiedän kuitenkin ettei niin ole kaikkien fantsun kaupoissa.

      Joo ei heitä kiinostaa palaute, paitsi jos se on pääsääntöisesti positiivista. Sen huomaa siitä, kun niiden sivuston Q&A:ssa vastataan enään takulla vaan tietyihin kysymyksiin (niitä viesti kysymyksiä on tullut ihan varmasti paljon ennemmän kuin nykyiset 68 kpl) eivätkä enään oikein sähköposti palauteisiin.

      Poista
  5. Ivrealla taas muuttunut julkaisusuunnitelmat, kun demon slayer 4&5 ja chainsaw man 3&4 osat tuli yht'äkkiä myyntiin ja nyt lokakuussa tulee vain my hero academia 1&2...

    Molempien käännöksissä ei ollut mitään moitittavaa, demon slayeria voisin jopa väittää mainioksi (en ole katsonut animea tai lukenut jenkki käänöstä joten en voi verrata), miinus se että itse nimi on jätetty englanniksi, vaikka suomenkielinen nimi löytyy väliosiosta (jossa tekiä kertoo mitä eri nimiä alunperin mietti sarjalle), veikkaan että Ivrea ei jaksanut alkaa tekemään uusia kansia joten käytti samaa mitä ne käyttää muissa maissa ja vaihtoi vaan oman logonsa.

    One piecestä oon lukenut Sangatsun version ja animen kanssa(enkku subeilla) ja toki se oli vähän keskenkertainen, muttei niinkään huono, mutta jää loput osat ostamatta kun en ole muutenkaan sarjasta välittänyt aikahypyn jälkeen(täyskakkusaari oli poikkeus), Wano oli pettymys ja egghead oli erittäin tylsä ja ne osat joista tykkäsin löytyy jo hyllystä.

    Ite tilasin Patriootti Moriartyn 16&17 osat enkuksi kun siitä ei ole edelleenkään mitään tietoa milloin ne ilmestyy suomeksi, ja on suurempi todennäköisyys että sen spin-off tulee kanssa joskus. En edes usko että se myisi niin hyvin että Ivrea siihen alkaa, kun se ei edes Sangatsunkaan aikana myynyt hyvin/ollenkaan.

    VastaaPoista