Kesäkauden animet

Kesäkausi oli tosiaan, kuten monet ovat todenneet, vahvin kausi vähään aikaan. Ainakin itse katsomani viisi sarjaa onnistuivat viihdyttämään paremmin kuin vaikka kevätkausi, josta en tainnut katsoakaan kuin suunnilleen yhtä sarjaa.

…Eli Shingeki no Kyojinia. Sarjasta on kohkattu vaikka kuinka paljon ja vaikka missä, eikä minulla ole siihen paljon uutta sanottavaa. Sarjan voisi tiivistää niin, että se ei ole sinällään hyvä, mutta äärimmäisen koukuttava ja viihdyttävä. Muistan kuinka skeptinen olin ensimmäisen jakson alussa sarjan vaikuttaessa niin kliseiseltä, mutta viimeisten minuuttien kohdalla melkein huusin parhaudesta. Jokaisen jakson jälkeen tuntui siltä, ettei seuraavaa viikkoa ole mitenkään mahdollista odottaa. Ainakin koukuttavuudessa sarja siis onnistui hyvin. Valitettavasti viimeinen jakso oli vähän samaa mallia, ja jätti odottamaan vielä vaikka mitä, mikä on ihan ymmärrettävää kun mangakin on keskeneräinen. Saa nähdä, siirrynkö sen puolelle vai jaksanko odottaa seuraavaa kautta, joka myyntiluvuista päätellen luulisi olevan tulossa. Toivotaan, ettei se tule liian äkkiä, jotta manga on ehtinyt pidemmälle ja jotta WIT studion animaattorit ovat saaneet levätä ja tehdä uutta kautta rauhassa, ettei samanlaista still-karnevaalia nähtäisi.

Kesäkauden ennakko

Kevätkauden kanssa kävi tosiaan vähän hassusti. Ehkä kauden laadustakin kertoo se, etten lopulta jaksanut alkaa katsoa kuin yhtä sarjaa. Tai sitten olen vain huono animenkatsoja. Suoraan sanottuna en kestä sitä jos on liian monta sarjaa, joku noin kolme on optimi seurattavaksi viikoittain, joten saa nyt nähdä miten kesän kanssa käy. Kesällä kun näyttäisi tulevan ihan liikaa kivoja sarjoja.

Ensiksi ainakin omissa piireissäni eniten hehkutettu sarja, Kyoto Animation Free! (ja ei, en edes liiku fujoshipiireissä). Olin itsekin aluksi todella innoissani ensimmäisestä promovideosta, mutta uusien trailereiden ilmestyessä innostus on laskenut. Se kun ei enää näytä yhtään niin hyvältä kuin aluksi toivoin. No, sittenhän sen vasta näkee kun sarja alkaa, mutta pieni pelko on takaraivossa. Plus lisäksi sekin, etten tiedä jaksanko miten hyvin fujoshipaskaa. Joissain tapauksissa sellainen onnistuu viihdyttämään minuakin, joskus se vain ärsyttää. No, uimaripojuja on joka tapauksessa pakko katsoa, siitä kun tullaan varmasti puhumaan.