Hypecon 2025

Kesän conikausi on taas avattu, kun viime viikonloppuna järjestettiin Hypecon. Kun se sattuu olemaan parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä, niin pitäähän siellä aina käydä, vaikka onkin suunnattu enemmän nuorille ja aloitteleville harrastajille. Varsinaista puheohjelmaa on aina aika niukasti, kaikenlaista viihdettä sitten senkin edestä. 

AMV-kisa

Oma conini alkoi AMV-kisalla. Säikähdin jo, etten olisi saanut lippua, kun verkkovarausjärjestelmä pärähti klo 10 käyntiin ja varasin ensin cosplay-kisan lipun ja AMV-liput meni sekunneissa. Onneksi järjestelmässä oli 15 minuutin varaus, joten 10:15 sieltä vapautui sen verran paikkoja, että pääsin. Sinänsä jännä, että pari vuotta sitten AMV-kisa oli Hyvinkää-salissa ja silloin siellä oli ehkä 10 ihmistä katsomossa, nyt oli siirretty pienempään Blackboxiin ja se tuli täyteen eli jotain 100 ihmistä... Kävijämäärä tuntui nyt muutenkin olevan taas vähän suurempi, ja toisaalta Hyvinkääsali taisi silloin olla ensimmäistä kertaa käytössä eikä ihmiset vielä tottuneet sinne menemiseen. Joka tapauksessa, voisi jatkossa taas miettiä, vetäisikö ohjelma tarpeeksi ansaitakseen Hyvinkää-salin. Hypeconista tuttuun tapaan ohjelma alkoi taas myöhässä, ja alussa oli teknisiä ongelmiakin, mutta onneksi ne saatiin selvitettyä ja kisan aikana kaikki toimi. 

Pelkäsin, että tämä ensimmäinen conikuva tulisi määrittämään koko
viikonloppua, mutta onneksi tekniset ongelmat jäivät muuten vähäisiksi

Itse kisan taso ei ollut sieltä parhaimmasta päästä AMV-kisoja, mutta ihan katsottavia kaikki kuitenkin. Itse tykkään eniten sellaisista, joissa on joku tarina ja joissa ei tule leikkaus jokaisen tahdin lopussa (tai nopeammin). Nenien niiskutuksesta päättelin jo videon lopussa, mikä tulee olemaan yleisön suosikki. Yleensä yleisön suosikki on se, joka on hauskin, nyt ei ollut oikein mitään hauskaa mukana, joten surullisin voitti. Yleisömenestyksen avain siis on tunteiden herättäminen, oli ne sitten mihin suuntaan tahansa. Sinällään Hachikon yhdistäminen Lautturiin oli ideana todella ilmeinen, kuten tämäkin I'm (not) okayn liittäminen Evangelioniin, mutta molemmat olivat myös hyvin toteutettuja.

Manzai-kilpailu

Manzai-kilpailun varjolla sain raahattua myös ei-animenörttimieheni coniin paikalle. Menimme 10 vaille jonoon ja sitten jännitettiin, että tuleeko hänelle hukkareissu. Ei onneksi, päästiin ihan viimeisille normaaleille istumapaikoille, ja sen jälkeen vielä järjestäjät yrittivät keksiä jostain lisäpaikkoja. Taas kerran olisi pitänyt ottaa Hyvinkääsali käyttöön, mutta toki tämä ohjelma järjestettiin ensimmäistä kertaa, joten yleisöryntäystä ei osattu odottaa. En tiedä kuinka moni jouduttiin ovelta käännyttämään, varmaan useampia kymmeniä ihmisiä. 

No, onneksi päästiin itse sisään, koska kilpailu oli yksi parhaista ohjelmista, joita Hypeconissa on nähty. Gen Takagi osasi juontajahommansa hyvin, tuomaristo oli oikeasti ammattimaisia, ja kaikki kisaajat saivat yleisön nauramaan. Alun infopläjäys manzaista oli hyvä, mutta olisi saanut olla hieman tiiviimpi ja hauskempi, jotkut asiat tuli aika moneen kertaan sanottua. Tsukkomi ja boke-hahmodynamiikka jätettiin siinä kohtaa mainitsematta täysin, vaikka eihän se toisaalta pakollinen kriteeri ole. 

Ryhmät itsessään olivat todella erilaisia, mutta kaikilla oli oma charminsa. Kaikki olivat ottaneet yleisön huomioon, ja jokaisessa viitattiin jotenkin Hype(r)coniin, animeen, Japaniin tai muuten aiheeseen. Etukäteen pelkäsi sen puolesta, kuinka paljon joutuu tuntemaan myötähäpeää, mutta loppujen lopuksi ne hetket jäivät hyvin lyhyiksi ja vaihtuivat aina nauruun. Kilpailu osoitti, että manzai sopii hyvin myös suomalaisten huumorintajuun. Aika vähän tässä nähtiinkin selkeitä tsukkomi/boke-pareja, hauskuus ei perustunut pelkästään toisen hölmöyteen. Mielestäni se on ihan ok, että manzaita venytetään suomeen sopivammaksi, eihän pelkästään japanista suomennettu manzai välttämättä naurattaisi suomalaisia yhtään. Miksei Suomessakin voisi olla manzai-pareja - Viki ja Köpi ehkä on lähimpänä sellaista. 

Itseäni hermostutti vähän, miten paljon joka välissä tuomaristoa haastateltiin, asioita kerrattiin ja muutenkin pituutta pitkitettiin niin, että pelkäsin menevän yliajalle. Mutta lopulta kesto olikin tismalleen sen 1,5 tuntia, joten homma olikin hyvin suunniteltu. Jos kisaajia olisi ollut enemmän, ei olisi tarvinnut niin pitkän kaavan mukaan mennä, ja toisaalta nyt oli ensimmäinen kerta, joten alustusta oli hyvä antaa sekä manzaista, että kisan ideasta. Kisan formaatti kaksintaisteluineen ja tuomariston kommentteineen oli kuitenkin tosi ammattimainen (ja ehkä se pitkittäminenkin tuli telkkarin kisojen kopioinnista), ja kyllähän tämä menisi isommassakin mittakaavassa. Toivottavasti ensi vuonna järjestetään uudelleen Hypeconissa, ja silloin areenana Hyvinkääsali. Vielä en löytänyt kisaa netistä, ehkä sekin saadaan vielä Youtubeen. Vähintään kisan voittaja OHO menee seurantaan, ja muutenkin tästä sai intoa käydä enemmän stand-up-keikoilla. 

Oma paikkani cosplay-kisassa oli surkea; Hyvinkääsalissa nousevat
penkkirivit alkaa vasta riviltä 7-8, ja olin kuudennella. 

Cosplay-kilpailu

Hypeconin cosplay-kisa on aina lavajuoksukilpailu, joten ihan samanlaisia riemunhetkiä siellä ei koettu kuin manzai-kilpailussa. On se kuitenkin kiva, että varsinkin aloittelijoille järjestetään tällainen matalan tason kilpailu, josta hakea kisakokemusta. Juontaja on hoitanut hommansa joka vuosi mainiosti, ja se, että hän on etukäteen koostanut esittelytekstin ja lukee sen kilpailijan poseeratessa, toimii huomattavasti paremmin kuin takavuosien haastattelut. Tällä kertaa oli myös edistyneiden sarjat, ja kyllähän siinä huomasi, kuinka ihan pelkässä lavalle kävelyssäkin oli enemmän varmuutta kokeneilla. Itse kilpailu olisi ollut nopeasti ohi, mutta onneksi saatiin taas Prismatic Monochrome-tanssiryhmä esiintymään väliaikashow'ksi. 

Erichi Goes Love Live μ's edition

Kävin viime vuonna katsomassa Erichin Disney-konsertin ja olin tosi innoissani tästä, koska Love Live on lähellä sydäntä. Valitettavasti illan viimeisenä esityksenä ja Undertale-musikaalin kanssa samaan aikaan ei osallistujamäärä ollut hääppöinen. Erichi veti taas hyvin sekä Love Live -lemppareitani että -inhokkejani (Futari happiness ja Moshimo kara kitto - miksi Nozomille sattui niin surkeat biisit?), alussa vähän jännitti mutta sekin meni ohi. Tulen taas seuraavallakin kerralla katsomaan!

Idolfest!!

Sunnuntaina kävinkin vain yhdessä ohjelmassa, joka oli Hyvinkääsalissa järjestetty Idolfest. Esiintymässä oli useampi tanssiryhmä, joista osa oli ensimmäistä kertaa lavalla ja osa tuttuja jo aiemmista coneista. Hyvinkääsali oli lähes täynnä, valotikkuja oli mukavan monella ja fiilis oli katossa. Tuli itsellekin hyvä mieli siitä, kuinka innoissaan nuoriso oli tanssiryhmistä ja siitä, kun lempibiisi alkoi soimaan. Tämä sai minut vihdoin ottamaan selvää Project Sekaista ja lataamaan Colorful Stage-pelin, jota olin jo pitkään suunnitellut pelaavani.

Yhteenveto

Hypecon on sellainen babby's first con-tyyppinen tapahtuma: maksuton, paljon hengailutilaa, viihdyttävää ohjelmaa ja ne pakolliset myyntipöydät ja taidekujat. En minä ehkä kovin pitkän matkan päästä tänne matkustaisi, mutta pääkaupunkiseudulta ja pohjoisestakin radan varresta pääsee paikalle suht helposti, joten en ihmettele, että nuorisoa oli taas sankoin joukoin. Hypeconissa on aina sellaista pientä nikottelua, kuten ohjelmien aloituksen venyminen ja tekniset ongelmat, jotka aina toivoisi seuraavaan coniin korjattavan. Hinta-laatusuhteesta ei kuitenkaan voi valittaa. Tunnelmahan on tärkein, ja siinä on onnistuttu joka vuosi. 

Tapahtumapaikka on tosi mukava, ja Hyvinkääsalin lisäämisestä repertuaariin kiitän taas kerran. Vaikka se onkin hieman kaukana, on sinne helppoa ja turvallista kävellä kävelykatujen ansiosta. Yksi tienylitys matkalla on, ja autoilijoita voisi ehkä tiedottaa paremmin, että osaisivat välttää katua tapahtuman aikana. On se sitten somessa (normojen somessa eli Facebookissa) tapahtuvaa ennakkovaroitusta tai jonkinlaisia varoituskylttejä (joka taas on kaupungin/liikenneviraston kanssa sumplittava asia eikä välttämättä onnistu). 

Ehkä suurin ongelma oli jälleen kerran Areenan eli myyntisalin/taidekujan ilmanvaihto. Oli suht viileä ilma ja itse piipahdin siellä alle tunnin verran kerrallaan, niin ei alkanut vielä ahdistaa, mutta aina säälittää ne myyjäparat jotka joutuvat koko päivän siellä istumaan. Takaseinällä näin hätäpoistumistien ovet; olisiko mitenkään mahdollista, että ne voisi avata, jotta tilaan saataisiin edes läpiveto? Kunnollista koneellista ilmanvaihtoa kun en uskalla toivoa.

Hapenpuutteesta huolimatta onnistuin tekemään hyviä hankintoja.

Normojen reaktiot kaupungin valtaavaan värikkääseen kansaan on aina huvittavaa seurattavaa. Oman ruokailuni aikana viereisessä pöydässä oli muutama 5-6-vuotias lapsi, jotka olivat liimaantuneita ikkunaan ja hihkuivat ja nauroivat ohi kulkeville cossaajille ja ihmettelivät, onko nyt halloween. Se lasten riemu oli aika samanlaista, kuin cossaajillakin. Olin toki myös cossissa, mutta Cheerleader Maki ei ole niin silmiinpistävä. Tosin ennen kotiinlähtöä kävin Prismassa tekemässä normaalit viikko-ostokset, ja ostoskärryjä lykkiessä tuli sellainen olo, että toivottavasti kukaan conikävijä ei näe että petän täällä kaikkia tekemällä jotain normojuttuja cossissa. 

Välillä Hypecon on jäänyt vuoden ainoaksi conikseni, mutta nyt seuraava onkin jo viikon päästä, kun menen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen Desuconiin. Siellä meininki voikin olla aika erilainen, kun kohderyhmä on vanhempaa. Vaikka voisi kuvitella, että alkaisin jo kukkahattutätiytyä, niin itse asiassa nuorisotapahtumassa oli tosi kiva käydä, ja oli siellä ihan tarpeeksi myös vanhempaa ikäluokkaa, jotta ei tullut sellainen olo, että on väärässä paikassa. Toivottavasti Hyvinkää jatkaa Hypeconin järjestämistä; luulisin, että se tuo kaupunkiin rahaa enemmän kuin mitä sen järjestäminen maksaa, ja on toki myös arvokasta nuorisotyötä.