Poikaystävän hoito-ohje eli mitä animea tavikselle?

Olen nyt seurustellut reilu pari vuotta nörtin kanssa. Harmikseni hän vain ei ole anime- vaan pelinörtti, joka kuluttaa aikaansa internetiä (Reddit, Riemurasia, Youtube) selaillen ja Hearthstonea pelaillen. Hän on menneisyydessä seurustellut henkilön kanssa, joka on pakottanut hänet katsomaan animea. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on aika hyvät perustiedot animekliseistä ja tietyistä sarjoista (Haruhi, K-ON!, Azumanga Daioh), mutta toisaalta hän myös tietää, ettei pidä animesta. Hän myös tietää tasan tarkkaan, miksi ei: ruudulla ei tapahdu välillä mitään (tästä muuten Petteri Uusitalo puhui DesuTalksissa), kaikki on vähän ylilyötyä ja varmaan japanilainen kulttuurikin oudoksuttaa. Eikä hänellä ole samanlaista silmää kaikille kauniille asioille kuin minulla (oma syyni katsoa animeahan on nimenomaan esteettisyys).

Jo heti alussa päätin, että en lähde tuputtamaan. Tiedän, millaista on olla ihmisten kanssa, jotka ovat todella innostuneita jostain (mitä muut eivät tajua) eivätkä muusta puhukaan, ja siksi olen aika hyvin oppinut olemaan puhumatta animesta ihmisten kanssa, jotka eivät siitä välitä. Toisaalta poikaystävän kanssa varmaan voisi mainita useamminkin, että "tähän tilanteeseen on muuten juuri sopiva termi japanissa" tai "tuli muuten mieleen hauska juttu yhdestä animesta", hän varmaan ymmärtäisi pienemmälläkin selityksellä. Mutta parasta tietysti olisi, jos ymmärtäisi ilman selittelyjäkin.

Täysin animekielteinen poikaystävä ei ole, ja heti alusta alkaen on ollut selvää, että saan ihan rauhassa katsoa ja tykätä mistä huvittaa. Välillä hän on tullut häiritsemään katsomistani kysymyksillä (mistä sarja kertoo tai mikä tuo hassu kulttuurijuttu on tai mitä tuo äsken oikein sanoi), ja erittäin mielelläni olen niihin vastaillutkin (vaikka keskittyminen vähän herpaantuisikin). Kunnolla me ei olla katsottu yhdessä kuin Marnie teatterissa, Nichijoun ensimmäinen jakso kokeiluksi (hänen ehdotuksestaan, harmi vain että se myös jäi kokeiluksi), sekä Utenasta Nanamin muna-jakso, jonka aikana hän tosin oli aika tukevasti humalassa. Onneksi hän ihan itse ehdotti Kimi no na wan katsomista sitten kun se joskus tulee, eli ilmeisesti kiinnostusta sittenkin on, mutta sarjan/leffan pitää olla oikeasti hyvä.

Kimi no na wa-ehdotuksen jälkeen mietin, että voisimmeko sitä odotellessa katsoa vaikka jonkun muun Shinkain leffan. En vain ole millään keksinyt, minkä niistä kehtaisi näyttää! Rakastan itse jokaista, mutta tiedän myös niiden huonot puolet, eikä traagiset rakkaustarinatkaan välttämättä ole poikaystäväni lemppareita. Kotonoha no niwa olisi varmaan paras vaihtoehto myös pituutensa puolesta, mutta sen katsoin itsekin vasta vähän aikaa sitten, joten sen voisi jättää myöhempään ajankohtaan. Ehkä Summer Wars voisi olla myös yksi hyvä vaihtoehto, Mamoru Hosoda on toinen lemppariohjaajistani ja muut hänen leffansa olen vasta nähnyt (paitsi Bakemono no ko, jonka haluaisin käydä katsomassa ihan teatterissa, mutta saa nähdä milloin itsekään jaksaa raahautua sinne asti, kun Keravalla ei sellaista ole).

Kun mietin omia lempparisarjojani, huomaan heti, ettei niitä voi ihan heti kenelle tahansa suositella. Varsinkin Mawaru Penguindrum on kaikkine raiskauksiineen ja hassutuksineen aika hankalasti sulateltava. Monet lemppareistani vaativat parhaimman katsomiskokemuksen saamiseksi tietämystä joko japanin kulttuurista tai animesta (Madoka, Sayonara Zetsubou Sensei) tai ovat tyttöjen pirteitä idolijuttuja (AKB0048, Love Live!) tai todella yliampuvia (One Piece, Ouran High School Host Club).

Länsimaisten sarjojen puolelta olemme onnistuneet valitsemaan laatusarjoja katsottavaksemme, joista molemmat ovat tykänneet. Suurin osa on ollut vakavaa amerikkalaista draamaa jonkunlaisella twistillä, kuten Breaking Bad, Game of Thrones, Orange is the new black ja House Of Cards. Komediapuolelta The Office oli varmaan molempien lemppari, Kimmy Schmidt ja Last man on Earth jäivät kesken hölmöyksien takia. Sen sijaan vähän "tyhmemmälle" (nuoremmalle, suuremmalle) yleisölle tehdyt sarjat, kuten Bates Motel, Blacklist ja Doctor Who eivät poikaystävää tyydyttäneet, vaikka mukisematta loppuun katsoikin (tai siis, Doctor Whon, muut on vielä kesken). Outlander ja Grimm jäivät heti ensimmäisen jakson jälkeen sikseen ("naisten hömpötyksiä"). Itseäni kiinnostavat scifi, fantasia, kauhu ja rikokset eivät taas oikein kiinnosta häntä, mikä on länkkärisarjojenkin puolella rajoittanut katsottavien listaa aika paljon (tosin ehkä ihan hyvä, en tiedä onko noista genreistä kovin montaa mestariteosta tehty, saa toki niitäkin suositella!).

Jos miettii ensimmäisen listan sarjoja, niin kaikki niistä ovat synkkää, itsensä vakavasti ottavaa ja erittäin hyvin (=kalliilla) tuotettua draamaa. Löytyykö sellaista ollenkaan animen puolelta? Toisaalta poikaystävä on katsellut paljon amerikkalaista komediaakin, josta en taas itse niin välitä, kuten Trailer park boys ja Family Guy. Mikä olisi sellainen komediasarja animen puolelta, mikä ei perustu pelkästään kulttuuriviittauksiin tai minkä huumori olisi aikuisille suunnattua? Oma lempparini on Lukiopojat (Danshi koukousei no nichijou), mutta olin itse lukiopoika (amistyttö) sitä katsoessani, enkä tiedä yhtään, olisiko se enää näin aikuisiällä yhtä hauska kuin silloin. Onko kukaan testannut? Silloin nauroin kippurassa lattialla, mutta muistan kyllä muutaman vitsin ja on pakko miettiä, tykkäisiköhän poikaystävä yhtään sellaisesta huumorista.

Tarvittaisiin siis jotain, missä/mikä on

• Hyvät hahmot ja juoni TAI hauskaa huumoria
• Hyvää animaatiota (ihan jo itsenikin takia)
• Elokuva tai 12-26 jakson mittainen sarja
• Ei mitään hölmöyksiä (lentäviä laivoja tai tankkeja tms.)
• Mieluiten 2000-luvulla tuotettu tai ikä ei muuten saa näkyä kovin pahasti
• Ei pelkkää draamaa ja naisten hömpötyksiä
• Ei fanserviceä kummallekaan sukupuolelle (on nimittäin tullut paheksuvaa kommenttia kohtauksista, joita en edes itse ole fanserviceksi ajatellut)
• Kulttuurijutut pystyy tajuamaan ilman googlettamista
• Ei englantia puhuvia japanilaisia (koska en itse kestä myötähäpeää)

Saa antaa suosituksia! Myös itselläni on varmasti jäänyt viime vuosien mestariteoksia katsomatta, enkä siksikään keksi sopivaa sarjaa.