Sakamichi no Apollon sijoittuu jonnekin 1960-luvulle ja on jazzia soittavista nuorista kertova draamasarja. Kieltämättä kolmiodraamat eivät ole lemppareitani, mutta sarja on onneksi kuitenkin aika lämminhenkinen ja suuremmilta osin aiheuttaa enemmän hyvää mieltä, vaikka osaa välillä puristaa sydämestäkin. En ole mikään jazz-fani, mutta se on tosi kiva elementti sarjassa ja nuorten soittamat biisit ovat kivoja. Sarja myös opettaa 1960-luvun Japanista asioita, joita ainakaan minä en tiennyt aiemmin. Animaatiokin on tosi kivan näköistä, ja sarjahan on Cowboy Bebopista ja Space Dandysta tutun Shinichiro Watanaben ohjaama. Suosittelen kaikille hyvin tehdystä ihmissuhdedraamasta tykkääville.
Sydämelle hyvää tekevää joseita löytyy myös Chihayafurun puolelta, vaikkakin sen katsominen on samassa kastissa Hikaru no Go'n kanssa, että viimeistään polvälissä ekaa kautta karuta-korttipelin pitäis alkaa edes vähän kiinnostamaan tai katselukokems meneee reisille. Vähemmän hymyilyttävää mutta aivan yhtä taidokasta joseita on nyt tammikussa tokan kautensa saava Shouwa Genroku Rakugoo Shinjuu, jossa pääosassa traditionaalinen rakugoo-teatteri.
VastaaPoista