Bird Ihmemaassa

Arvostelu on tehty kahdeksan ensimmäisen osan perusteella, muttei sisällä juonipaljastuksia.

Bird ihmemaassa on Punaisen jättiläisen (Sangatsu Mangan) julkaisema Taiga Sassan historiallinen mangasarja. Se seuraa Isabella Birdin matkaa 1800-luvun Japanin halki. Isabella Bird on oikea historiallinen henkilö, ja manga pohjaa vahvasti hänen kirjaansa Unbeaten tracks in Japan. Birdille pelkkä matkailu ei riittänyt: hän valitsi reitikseen sellaisen, jota eivät edes japanilaiset, saati sitten ulkomaalaiset olleet käytännössä koskaan kulkeneet. 

Mangassa heti alkuun tulee esiin se, kuinka hankalaa matkanteko on. Vastoinkäymisiä aiheuttavat maasto, sää, ötökät, sairaudet ja ihmiset. Japanin kansa on hyvin köyhää ja sairasta, ja kaikenlaiset tuholaishyönteiset piinaavat taloja. Yläluokkainen Bird joutuu nopeasti tottumaan ääriolosuhteisiin. Hän kuitenkin selviää vastoinkäymisistä enemmänkin ihmetellen kuin valittaen. 

Piirrostyyli kehittyy paljon mangan aikana,
vaikka pysyykin samantyyppisenä.
Tässä esimerkki ensimmäisestä osasta.

Historia on sarjassa se suola, vaikka jännittävää draamaakin on mukana. Suurin osa luvuista on yksittäisiä kertomuksia ihmisistä ja heidän tavoistaan matkan varrella. Tällainen opettavainen, mutta viihdyttävä manga on mielestäni hyvä tapa saada tietoa, jota voi sitten syventää virallisista lähteistä, jos oikein innostuu. Viihdyttävyydestä ei kuitenkaan tingitä faktojen ehdoilla. Varsinkin uusimmissa osissa alkaa jo unohtua, että nämä hahmot - sivuhahmoja myöten - todella ovat historiallisia, joskus eläneitä henkilöitä. Sen verran hyvin heistä on tehty viihdyttäviä hahmoja, jotka palvelevat tarinaa. 

Tämä taas on uusimmasta kahdeksannesta osasta.

Mangakartan Birdiä käsittelevässä jaksossa 90 mainittiin se, kuinka sarjassa Bird alkaa pikkuhiljaa näyttää vain nuoremmalta. En tiedä, olisinko kiinnittänyt asiaan huomiota ilman tätä mainintaa, mutta piirrostyylin muuttumiseen kyllä. Bird on niitä sarjoja, joissa mangakan piirtotyyli ei ole vielä täysin vakiintunut vaan kehittyy sen aikana. Samantyylisenä esimerkkinä vaikkapa Fruits Basket, jossa mentiin pyöreistä silmistä ja muista piirteistä hieman kapeampiin ja sliipatumpiin, sekä pienestä suttuisuudesta ja ahtaudesta selkeämpiin ja isompiin kuviin. Birdissä se kehitys on aika saman suuntainen. Alusta asti piirrosjälki on kuitenkin hyvää ja eniten muutoksen huomaa juuri hahmoissa. Viimeisimmissä pokkareissa olen huomannut oikein pysähtyväni joidenkin isojen lähikuvien äärelle, kun hahmoilla on jotenkin harvinaisen herkullinen ilme. Minusta myös se Birdin nuorentuminen alkoi jo taittua siinä kuudennen pokkarin jälkeen, ja taas ollaan siellä alkupään tasolla.

Uusimmassa osassa oli Birdin hyviä ilmeitä niin paljon,
että oli vaikea valita mitkä tähän ottaa.

Birdistä tulee paljon mieleen Kaoru Morin Emma- ja Aron morsiamet-sarjat. Samaan lokeroonhan se myös asettuu, kun ilmestyy samassa lehdessä kuin Aron morsiamet alun perin, ja Sangatsullakin hankittiin paikkaamaan sen markkinarakoa, kun julkaisutahti saatiin kiinni. Historiallista, taitavasti piirrettyä draamaa, joka viehättää sekä naisia että miehiä. Vaikka Bird ei ihan yllä Kaoru Morin teosten tasolle, niin ei se kauaskaan jää.