lauantai 14. joulukuuta 2013

Luukku 14: Sayonara Zetsubou Sensei

Sayonara Zetsubou Sensein openingit on oikeastaan jo ilmiö itsessään, kuten koko sarjakin. Tekisi oikeastaan mieli kirjoittaa kaikista, mutta silloin tästä tulisi liian pitkä enkä halua jokaiselle omaa luukkuakaan. Niinpä kerron lähinnä vain ensimmäisestä, joka aikoinaan teki suurimman vaikutuksen, vaikka nykyään nämä myöhemmät tuntuu olevan melkein parempia.


Kuten monissa muissakin Shaftin sarjoissa, Zetsubou Senseissäkin on noita tuttuja tekstuureja ripoteltu vähän kaikkialle. Ensimmäisen openingin alku koostuukin pelkästään niistä. Opening käytetään lähinnä hahmoesittelyihin ja kaikkeen... mielenkiintoiseen... häröilyyn. Mietin silloin tätä sarjaa katsoessani että hitto, jos joku esim. sukulainen näkisi tämän openingin niin voisi olla selittämistä, sarja kun ei oikeasti ole niin seksuaalinen kuin tämä antaa olettaa. Tai ehkä on, muttei yhtä suorasti. Lisäksi openingissa on sarjaa ahdistavampi tunnelma, komediahan sen on kuitenkin tarkoitus olla. Toisaalta voisi sanoa, ettei opening anna kuvaa siitä millainen sarja oikeasti on, mutta mielestäni se ennemmin näyttää, että sarja voi oikeasti olla ihan mitä tahansa. Biisistä tykkään myös, Kenji Ootsuki laulaa sarjan seiyuutyttöjen kanssa kaikki alkubiisit. Toimii.

Muut openingit ovat vähintään yhtä häiritseviä kuin tämäkin. Goku Sayonara Zetsubou Senseistä löytyy jotain tuttua Madokan katsoneille. Zanin opening on ehkä kuitenkin oma henkilökohtainen lempparini, koska siinä tapahtuu eniten, siinä on enemmän animaatiota ja se on värikkäin. Ei sillä ettei ilman kaikkia niitä saisi hienoa openingia aikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti