17.12.2013

Luukku 17: The Melancholy of Haruhi Suzumiya S2

Haruhin ensimmäisen kauden opening, Bouken desho desho on myös ihan kiva, mutta jotenkin en tykkää siitä yhtään niin paljon kuin tästä tokan kauden Super Driverista. Ehkä se johtuu siitä, että ensimmäisellä kerralla Haruhia katsoessa se tuli aina skipattua. Sittemmin olen biisiin kiintynyt, mutta jotenkin videokaan ei aiheuta samanlaista vau-efektiä kun Super Driver jokaisella sekunnillaan tekee.


Aion nyt mainita suunnilleen videon jokaisen kohdan luetellessani, mikä kaikki tässä on siistiä.

Heti alussa ruvetaan tykittämään asiaa ruutuun musiikin tahdissa, mikä on aina plussaa. Varsinkin nuo jalkojen naputukset. Ja sitten ne ääniefektit! Niitä näkyy koko videon ajan, ja ne on tosi kivoja. Joo, ei tuollaisia tarvitse piirretyssä koko ajan olla, mutta välillä niitä on hauska nähdä animessakin, varsinkin englanniksi ja räiskyvillä väreillä.

Sitten tuossa viidentoista sekunnin kohdalla alkaa hahmoesittelyt, jotka on myös tosi kivoja. Taas musiikin tahtiin menevää, vanha kamera-filtterin läpi vedettyä kuvaa, joka päättyy hahmon nimeen ja väriräiskeeseen. Sen jälkeen vähän kelloa, kaiutinta ja tuolia, lisää värejä ja ääniefektejä. Jopa pakolliset juoksukohtaukset on kivoja niiden taustalla rullaavien tekstien ansiosta.

Ja sitten tuo yhteiskuva liikennemerkkien keskellä! Se on aika erilainen muuhun openingiin verrattuna värittömänä ja vähän rauhallisempana hetkenä. Onneksi Haruhi laittaa vähän vauhtia liikennemerkkeihinkin.

Lopulta päästään taas vanhaan kuvaan ja aivan ihanaan sivuhahmojen esittelyyn, jossa jokainen tekee saman liikkeen. Vähän lisää juoksemista ja sitten vielä musiikin tahtiin ilmestyvä loppukuva, ja puolitoistaminuuttia silkkaa parhautta on ohi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti