lauantai 21. joulukuuta 2013

Luukku 21: One Piece

One Piecestä on vaikea päättää lemppariopeningia enkä sitä nyt ole tehnytkään. Varsinkin alkupään openingit (uusimpia en ole edes nähnyt) olivat kaikki tasaisen hyviä. Hittibiisejä niissä ei ollut eivätkä videotkaan ole kovin erikoisia, mutta ne kuitenkin jaksoi aina katsoa.

Paras opening biisiltään on OP11, Share the world, mutta virallisesti en sitä tässä kehtaa käsitellä sillä en ole katsonut One Pieceä vielä sinne asti (tosin luultavasti juurikin seuraavana olevassa jaksossa olisi tuo, ehkä pitää taas pitkästä aikaa katsoa). Biisi on oikeasti niin kova että ehdin jo kuluttaa sen puhkikin.


Ensimmäinen opening aiheuttaa varmasti monille nostalgisia fiiliksiä, kuten minullekin. Ulkoasultaan se on kyllä auttamattoman vanhentunut, ainakin jos vertaa sitä uudelleenlämmiteltyyn versioon, kymmenenteen openingiin. Siellä on peräti ääniefektejä, jotka ovat tuttuja muistakin vanhoista shounensarjaopeningeista. One Piece tosin oli jo sitä aikakautta, että ääniefektit oli mennyt jo vähän muodista.


Kakkosopening Believe oli ehkä kuitenkin itselleni se tärkein niihin aikoihin, ja muistelen olleeni onnellinen siitä että se pysyi openingina niin pitkään. Eipä sekään visuaalisilta ratkaisuiltaan kummoinen ole, nuo neljään ruutuun jaetut kohdat ovat oikeastaan aika kuvottavia. Mutta ai vitsit noita subeja, Kaizoku oli paras. 

Noissa ensimmäisissä openingeissa oli kuitenkin ehkä tylsimpiä nuo alkuintrot, jotka venyttivät openingia puolella minuutilla ja olivat tylsiä jo toisella kerralla, saati sitten toisellakymmenellä. Nuo kaksi aiemmin mainitsemaani uudempaa openingia ovat myös yllättäen minuutin normaalia pitempiä, mutta eivät sisällä mitään selityksiä.

Nyt en kyllä uskalla katsoa enää yhtään One Piecen openingia, tai päädyn vielä katsomaan koko sarjan uudestaan. Ja se ei tee hyvää kenellekään. Jospa sen vaikka joskus taas saisi otettua kiinni, 383 taitaa olla tämänhetkinen jakso mihin olen joskus pari vuotta sitten jäänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti