tiistai 24. joulukuuta 2013

Luukku 24: Länkkäri vs. animeopening

Olen tässä lähiaikoina alkanut kiinnittää huomiota myös näyteltyjen, lähinnä amerikkalaisten tv-sarjojen openingeihin, ja vähän harmitellut niiden laadun tasoa. Samanlaista openingkulttuuria ei länkkärisarjojen kohdalla näytä ollenkaan olevan kuin animeopeningien kohdalla, ja siksi valikoima vaihtelee laidasta laitaan. Joissain sarjoissa näytetään vain sarjan nimi muutaman sekunnin ajan (soisin tällaista 5 minuutin animeihinkin), joissain on vähän pitempi opening jossa on lähinnä näyttelijöiden nimet mutta ei oikeastaan mitään muuta järkevää sisältöä ja joillain on sitten ihan kunnolliset openingit, jotka ovat muuten suht samanlaisia kuin animessakin mutta yleensä hahmojen esittelyssä mainitaan näyttelijän nimi. Ehkä suurin ero animeopeningeihin on se, että mitään kivaa poppia ei ole koskaan missään sarjassa ja kaikki openingbiisit on ihan tylsiä.

Kaikista erikoisin mutta myös lähimmäksi animeopeningia pääsevä niistä sarjoista jotka minä muistan katsoneeni (hitto kun länkkärisarjoille ei ole samanlaista kivaa palvelua kuin MAL, ei millään muista mitä kaikkea on tullut elämän aikana katsottua) löytyy yllättäen Venäjältä, Suomessa Venäläinen Nanny -nimellä esitetystä sarjasta. Toisin kuin opening, itse sarja on kyllä näytelty. Openingiin on kuitenkin hyvin saatu tiivistettyä oikeastaan kaikki mitä sarjan ensimmäisessä jaksossa tapahtuu. Sen lisäksi että videossa näkyy kaikki hahmot ja setting, myös laulussa selitetään mitä tapahtui (ainakin minun lähes olemattomalla venäjänkielen taidollani tulkiten). Animessahan aika iso osa openingeista on nimenomaan sarjalle sanoitettu ja siinä saattaa olla suoriakin viittauksia sarjaan. Venäläinen Nanny itse on ihan yhtä hölmö kuin openinginsakin, mutta myös sydäntälämmittävän hauska.



Kaikkien aikojen lempparini länkkäriopeningeista (niistä jotka muistan) on suomeksi Siskoni on noita-nimellä esitetyn sarjan opening. Tätä yllä olevaa ensimmäistä kautta en ole nähnyt, mutta eipä tuo taida ajan saatossa muuttua kuin hahmojen osalta. Tässä on oikeastaan kaikki mitä tarvitaan: ihana biisi, sarjan aiheen ja hahmojen esittely ja hyvä ohjaus. Tässä oikeasti tapahtuukin jotain!

Charmedin lisäksi tulee tällä hetkellä mieleen vain kaksi sarjaa, joiden openingeissa on ollut oikeasti kivat, laulua sisältävät biisit. Toinen niistä on Tallijengi (joo) ja toinen Summerland (joo). Tosin en ollenkaan muistanut, että Tallijengin openingissa on instrumentaaliversio, olen ilmeisesti kuunnellut laulettua versiota ihan itsekseni joskus. No, se kuitenkin jossain jaksossa lauletaan, ja senhän laulaa nimenomaan nuo pääosien esittäjät. Videossa kolmannen kauden opening on laulettu, mutta se onkin joku huijaussarja jossa on uudet näyttelijät ja josta en ole koskaan kuullutkaan. Tallijengin opening on muuten aika hölmö, melkein kaikki videomateriaali on suoraan jaksoista (niin kuin tuntuu usein olevan), ja sitten nuo hahmoesittelykohdat on hölmönnäköistä patsastelua. Summerlandin opening taas on paljon saippuasarjamaisempi kuin muistin, ehkä se sitten oli joku saippuasarja. En oikeasti muista sarjasta muuta kuin että siinä oli (openinginkin laulava) Jesse McCartney.

Suurimmassa osassa openingeja tuntuu kuitenkin olevan instrumentaaleja, vain puolen minuutin pituisia kappaleita. Ei instrumentaaleissa mitään vikaa ole, tykkään varsinkin Doctor Whon openingista ja siitä, kuinka se on pysynyt samana alusta lähtien pienillä päivityksillä (samoin kuin vaikka Emmerdale (jonka uusi videokin on ihana) ja Salkkarit), mutta jotenkin ne vain eivät ole hittiainesta. Haluan tv-sarjoihin biisejä, joita voitaisiin soittaa radiossa tai joiden mukana voi laulaa! Mikä on sen parempaa kun nolkytluvun fansubien superhyperglitterkaraoketekstit openingissa ja niiden mukana täysillä hoilaaminen jokaisen jakson alussa?



Yksi trendi länkkäriopeningeissa on krääsä. Se, että näytetään kaikenlaista jollain tavalla sarjan teemaan liittyvää tavaraa tai asioita, mutta ei hahmoja tai tapahtumapaikkoja tai mitään oikeasti sarjassa olevaa. Elementaryn opening on muuten ihan jees, mutta musiikista en tykkää ja ylipäänsä se ei kerro oikein mitään sarjasta. Pelkästään sen perusteella voisi päätellä, että se kertoo jostain hullusta keksijästä. Tavallaan joo, mutta ei ihan. House on samaa kastia, tosin menee jo enemmän kategoriaan "näyttelijälistat, joissa ei tapahdu mitään", mutta siinä on sentään lääkärikuvastoa.


Uusin openinglempparini videoltaan on Dexter. Biisi on mitäänsanomaton ja oikeasti video on ihan liian pitkä kenenkään joka jakson alussa katsottavaksi (itsekin kelasin sen aina ohi), mutta on se vaan niin siisti. Oikeastihan siinä ei näytetä sitä mitä Dexter sarjassa tekee (tappaa ihmisiä), vaan kaikki näytetään ruoanlaiton ja muiden aamutoimien kautta. Verta ja lihaa ja kaikkea ällöttävää joka näyttää sisälmyksiltä mutta on oikeasti herkkupassionhedelmää tai mitä lie. Liian upea opening, harmi vaan että se on myös liian pitkä. Se on kuitenkin puolisen minuuttia animeopeningia pitempi ja yli minuutin keskimääräistä länkkäriopeningia pitempi.

Enkä edes ala puhua endingeistä. Länkkärisarjoissa endingejä ei vain ole, ne ovat vain lopputekstit, jossa hyvällä tuurilla on soundtrackilta joku siedettävä biisi.

Summa summarum: Animessa vaan on paljon kivemmat openingit, varsinkin biiseiltään. Harmi, ettei täällä päin ole samanlaista openingkulttuuria, animen openingeista kun tehdään remix-levyjä, potpureita, radiota, koostevideoita lemppareista yms. Vaikka länkkäriopeningeissa onkin paljon enemmän hajontaa tyylillisesti, se hajonta tapahtuu yleensä sinne huonompaan suuntaan. Vähän lisää äksöniä, vähän lisää poppia niin olisin tyytyväinen. Ja joku voisi joskus tehdä oikean endingin (jos joku tietää sarjan, jossa sellainen on, saa toki vinkata).

2 kommenttia:

  1. Itse olen sitä mieltä, että länsiopeningeissa ei koskaan voida päästä animen tasolle, koska animen visuaalisuutta ei yksikään näytelty sarja tule päihittämään, vaikka kuinka erikoistehosteita ja muita käytettäisiin.

    VastaaPoista