Arcana Famiglia 2

Being Nuva is suffering

Arcana Famiglian toisessa jaksossa huonot tuotantoarvot näkyivät ensimmäistä jaksoa selvemmin. Kovinkaan suuriliikkeistä animaatiota ei näkynyt, ja toisaalta derppinaamoja oli jatkuvasti. Niinpä yritin olla kiinnittämättä siihen huomiota, jotta katsominen ei olisi niin tuskaista. No, mielestäni välillä on ihan hyvä katsoa huonommin animoituja juttuja, jolloin oppii arvostamaan hyvää animaatiota.

Tämäkin sommitelma olisi ihan nätti, jos naama ei olisi niin derp.

Jakson alussa sorruttiin taas selittelyyn. Siinä vaiheessa, kun Libertà ehdotti uudelleenesittelyä, teki vain mieli hakata päätä seinään. Varsinkin, kun lisätietoa hahmoista ei pahemmin herunut. Ilmeisesti jotain joukko-osastoja siinä selitettiin, mutta nekin meni aika lailla ohi. Ainut uusi tieto oli se, että Nova on Felicitàn lapsuudenystävä, mikä saattaa jopa osoittautua mielenkiintoiseksi käänteeksi. Saa nähdä.

Kun ajattelee, että Arcana Famiglia on alun perin ollut visual novel, ymmärtää ehkä vähän paremmin tuollaiset kohtaukset. Visual noveleissa tuntuu olevan vähän yleisempää kunnon hahmoesittelyt, eivätkä ne tunnukaan niin hassuilta siinä ympäristössä. Sen sijaan animeen ne eivät sovi.

Kissa.

Loppujen lopuksi jakson juoni ei saanut ihan täysin repimään hiuksiani päästä, kuten UtaPrin vastaavat tutustumis/hengailujaksot. Okei, ei se kissan pelastus mitenkään kauhean kiinnostavaa ollut, mutta silti jakso ei tuottanut ihan niin suurta pettymystä, kuin previewin perusteella odotin. Arcana-voimat tekevät sarjasta hieman kiinnostavamman, kuin normaalista haaremista. 

Sarjan miljöö sen sijaan kiehtoo. Annan usein plussaa siitä, että animessa tullaan ulos Japanista tai jostain fantasiamaailmasta. Oikeaan Eurooppaan keskittyneitä sarjoja on loppujen lopuksi aika vähän, mutta niitä on usein kiva katsoa jo ihan vain miljöön takia. Tästä esimerkkeinä Kuroshitsuji ja Emma, molemmat tosin Englantiin sijoittuvia. Toivottavasti Arcana Famiglia ottaa vielä enemmän irti Välimeren maisemista, eikä aina pysytä siellä perinteisen kartanon maastossa. 

Ensimmäisen jakson jälkeen huomasin sarjan yleisen vastaanoton olleen omaa arviotani paljon jyrkempää. Oma suopeuteni johtuu ehkä siitä, että odotin sarjaa niin innolla. Haluan antaa sille niin monta mahdollisuutta, kuin se tarvitsee. Totta on, että se ei visuaalisesti ole edes tyydyttävää tasoa, mutta uskon sen olevan juoneltaan ja ehkä myös hahmoiltaan keskivertokäänteishaaremia parempi. Ohjauksen huonoudesta puhuttiin myös paljon, jota en ollenkaan käsitellyt tässä enkä edellisessä merkinnässä, ja tuskin käsittelenkään, koska en siitä oikeastaan mitään ymmärrä. Varmasti se onkin huonoa, en vaan itse osaa ainakaan vielä kiinnittää huomiota ohjauksellisiin seikkoihin. 

"Siltä näyttää."

Ps. Vaihdoin muuten ulkoasua. Se ei ole täydellinen, muutama juttu häiritsee itseäni, mutta on se sata kertaa parempi kuin edellinen. Tantei Opera Milky Holmes ei ole ehkä lempianimeni, mutta tykkään tuosta kuvasta paljon ja se sopii hyvin banneriksi. Saa toki kommentoida, mitä tykkäätte, ja mitä voisi ehkä parantaa.