AKB0048 aiheutti minussa suuria ennakkoluuloja, niin suuria,
että meinasin sen jo jättää katsomatta. Onneksi kuitenkin mielenkiintoinen
premissi sai minut kokeilemaan sarjaa, joka osoittautui yllättävän hyväksi.
AKB0048 on siitä jännä sarja, että en yksinkertaisesti
tiedä, mikä siinä oli niin hyvää. Se on jokaiselta osa-alueeltaan perushyvä
muttei mitenkään loistava. Hahmodesignit ovat ihan nättejä mutta aika
lapsellisia, animaatio on muuten sulavaa mutta 3D-tanssikohtaukset pistävät
silmään, maailma on mielenkiintoinen mutta vähän epälooginen ja juoni on
sinällään freesi idolisotilaineen, mutta välillä sortui pieneen
Idolm@ster-meininkiin. Musiikki on taattua AKB48-laatua eli menevää
idolipoppia, ääninäyttelijät taas ovat aika kokemattomia mutta suurin osa
hoitaa roolinsa ihan hyvin. Mikään osa-alue ei siis ollut huono, muttei myöskään
mainittavan hyvä.
Sinänsä ihan samanlainen maisema kuin voisi vaikka jossain Tyynenmeren saarella olla, mutta kaksi kuuta. |
Silti AKB0048 ei ollut perushyvä sarja. Se oli parempi. En
osaa ollenkaan sanoa, mikä siinä vangitsi. Ehkä söpöt tytöt, jotka olivat
oikeasti hyviä, moniulotteisia (ja cossattavia) hahmoja? Ehkä mielenkiintoinen
scifi-dystopiamaailma? Ehkä aihe ja teemat, idolit, musiikki, unelmat? Ehkä
asiaan vaikutti myös se, että ennakko-odotukset eivät olleet kauhean hyvät, ja
AKB0048 ylitti ne railakkaasti.
Mitä tulee AKB48:n, en ole ollut mikään fani ennen sarjan
katsomista enkä ole vieläkään. Totta puhuen en muista kuulleeni edes yhtä
bändin kappaletta aikaisemmin. Vaikka musiikki kivankuuloista poppia olikin,
tuskin alan bändiä kuunnella nytkään, tai ainakaan fanittaa. Tästä huolimatta
sarjan pystyi katsomaan ihan hyvin ja tajusikin melkein kaiken. Toki siitä
olisi enemmän saanut irti, jos olisi jo fani. Valmistumishommelit ja bändin
jäsenten nimet olivat minulle jonkun verran uutta tietoa, ja ehkä ne olisi
ollut hyvä tietää etukäteen. Sarjassa saattoi olla paljonkin referenssejä
nykyiseen bändiin, mutta ne kaikki menivät minulta täysin huomaamatta ohi.
Toisin sanoen: fanina saat varmasti enemmän irti sarjasta, mutta sitä ei
tarvitse olla nauttiakseen AKB0048:sta.
AKB0048:n lisäksi olen saanut aikaiseksi katsoa Hyoukaa,
tähän mennessä 11 jaksoa. Se jatkuu vielä kesäkaudella, joten siitä kirjoitan
laajemmin sen päätyttyä. Pientä väliaikatiedotetta voisin kuitenkin antaa.
Jo ensimmäisten jaksojen aikana internetissä ihmiset
valittivat Hyoukan olevan tylsä. Silloin en vielä itse ajatellut niin, vähän
olin pettynyt pariin ensimmäiseen mysteeriin mutta Hyouka-nimikkomysteeri oli
ihan jännittävä. Kunnes se ratkaistiin. Nyt muutaman jakson jatkunut
elokuva-arc oli sen sijaan oikeasti tylsä. Lähinnä koko Hyouka on ollut
keskustelemista ja turhanpäiväisten, tylsien mysteerien selvittämistä. Hahmot
ovat kaikki ihan ok, mutta lempparia en osaisi valita. Kukaan ei oikein
sykähdytä. Sen sijaan visuaalinen puoli Hyoukassa on kohdallaan, kuten
KyoAnilta voi odottaa. Kuitenkin vähän toivoisi, etteivät he olisi käyttäneet
aikaansa ja rahaansa tällaiseen. Mysteerianime yleisesti kuuluu omiin mielenkiinnonkohteisiini,
mutta Hyoukan mysteerit eivät kiinnosta pätkääkään. Kyllähän tuota ulkonäön ja
vähän hahmojenkin vuoksi katsoo.
Mitä sitten tapahtui muille aloittamilleni sarjoille? Kuten
aiemmin sanoin, Medaka Boxin droppasin ja päätös on pysynyt. Samoin kävi
valitettavasti myös Shirokuma Cafelle, kun kuulin, että se tulee jatkumaan jopa
vuoden. Tiedän, etten jaksaisi sitä niin pitkään, joten päätin olla edes
yrittämättä. Sain pari jaksoa katsottua, eikä se nyt sinällään ihan huono
ollut, muttei tarpeeksi hyväkään. Lähinnä tuomitsin sen mukaan, kuinka paljon
uusia jaksoja huvitti katsoa. Ei yhtään. En tiedä, ehkä en vain ole tarpeeksi
animaatioeläinrakas.
Nää on kyl söpöi, mut animoituna en tykänny. |
Sen sijaan kaksi sarjaa on tavallaan on-holdissa. Uchuu
Kyoudai vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, mutta olen ehkä kuitenkin enemmän
tuollaisten AKB0048-tyyppisten bubbles and sparkles-sarjojen tyttö kuin
vakavien, aikuisempien sarjojen. Aion sen katsoa kyllä, mutta tällä hetkellä
olen menossa jaksossa 5, joten vähän hitaammalla tahdilla. Toinen sarja, joka ”vähän
jäi” on Jormungand, joka oli vähän liian Black Lagoon. Yritän saada sen
katsotuksi ennen syyskautta, jolloin sen toinen puolisko alkaa. Siitä lisää
siis silloin. Recorder to Randoseru on myös osittain katsomatta, mutta tuskinpa
siitä mitään sanottavaa olisikaan.
Sakamichi no Apollonista kirjoitin tosiaan jo täällä, ja
Tsuritamastakin tuli puhuttua aika monta kertaa. Loppujen lopuksi kevätkausi
oli vähän liian hyvä minulle, jolla ei lähiaikoina ole ollut aikaa katsoa 10
jaksoa animea viikossa. Ehkä noita tulee katsottua jälkeenpäin sitten, kun taas
ehtii. Ainakin Nyaruko ja Mine Fujiko kiinnostaisivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti