Luukku 1: Roy Mustang

Päätin tänä vuonna matkia muita animebloggaajia ja tehdä itsekin joulukalenterin. Kun aloin miettiä joulukalenteriaiheita, ensimmäiset vaatimukset olivat a) helppous ja b) helppolukuisuus. Aina, kun joulukuu alkaa ja kalentereita putkahtelee joka puolelta, ajattelen että jes, ihanaa, kaikki kirjoittavat kivoista aiheista ja tässäpä on mukavaa tekemistä koko kuukaudeksi. Menee viisi päivää, enkä enää edes avaa kalenteripostauksia niiden runsauden vuoksi. Siispä haluan itse kirjoittaa lyhyitä ja helppo- sekä nopealukuisia postauksia.

Aihevaihtoehtoja oli kolme: lempihahmot, lempisarjat sekä lempiopeningit. Lempihahmot voitti lopulta äänestyksen, johon sai ottaa osaa syyskuun ajan.

Käsittelen tässä osittain sellaisia hahmoja, jotka ovat joskus jotenkin sykähdyttäneet (vaikka eivät välttämättä enää yhtä paljon). Osittain mainitsen myös sellaisia hahmoja, joihin ei välttämättä ole syntynyt niin suurta tunnesidettä, mutta jotka ovat subjektiivisesti katsottuna todella hyvin rakennettuja. Joissakin luukuissa saattaa lymyillä useampikin hahmo samasta sarjasta. Hahmot eivät ole paremmuusjärjestyksessä, ennemminkin tutustumisjärjestyksessä.

Fullmetal Alchemist taisi olla kolmas anime, jota aloin katsoa ja manga ensimmäinen, jota aloin kerätä. Se on valtavirran suosiostaan huolimatta erittäin hyvä ja fiksu sarja. Monisyisen juonen lisäksi siitä löytyy läjäpäin hyviä hahmoja.

 Minuun iski eniten Roy Mustang. Se oli ensimmäinen animehahmo, jota oikeasti fanitin. Tästä todisteena on (edellisen koneen) kiintolevylleni kertynyt kuvasaldo herrasta. Muistan, että silloin tuli myös katsottua paljon (huonoja) AMV:ita YouTubesta, ja ainakin Pieni murhapolttaja- ja Disco inferno-biisit tulevat ikuisesti yhdistymään Royhin.

Syy Roysta tykkäämiseen löytyy herran cooliudesta ja ehkä pienestä kusipäisyydestäkin. Kuten muistakin sarjan hahmoista, on myös Roysta revitty huumoria. Sen laatu on yleensä sellaista Royn ja Edwardin välistä piikittelyä, josta kovasti tykkään. Ja ehkä se sotilasunivormukin on vaikuttanut asiaan.

Edelleenkin Roy on ehdoton lempihahmoni FMA:sta. Toki se teinivuosien ihkutus on väistynyt, mutta kyllä silloin tällöin tulee sydämentykytyksiä kun sattuu näkemään jossain jotain Royhin liittyvää. Aikomuksena on vielä katsoa Brotherhood joskus loppuun sekä lukea manga uudestaan, ja uskon että sarjaan palatessa tuntemukseni hahmoa kohtaan ovat tuskin muuttuneet.

Fullmetal Alchemistin muista hahmoista taidan tykätä eniten satunnaisista sivuhahmoista, kuten Havocista. Myös naishahmot ovat vahvoja eivätkä ollenkaan ärsyttäviä. Yleisimmät suosikit Ed, Al ja Hughes eivät sen sijaan minuun koskaan iskeneet.