Haruhi Fujioka on yksi niistä hyvin harvoista päähenkilöistä, jotka ovat lempihahmojani missään sarjassa. Minulla on jonkinlainen päähenkilö-ongelma, etten pysty pitämään kenestäkään, ainakaan eniten. Johtuneeko sitten siitäkin, että päähenkilöt ovat yleensä yritetty tehdä samaistuttaviksi eli mahdollisimman yksiulotteisiksi? Varsinkin käänteishaaremeissa on se ongelma, että päähenkilötytöt ovat avuttomia, aina miehisen turvan tarpeessa ja muutenkin ihan täysiä palikoita.
Haruhilla sen sijaan on asennetta. Hänessä on vähän
sellaista köyhää maalaisjunttia, noin niin kuin hyvällä tavalla. Hän ei
turhista nirsoile vaan tyytyy siihen, mitä hänelle annetaan. Hän ei myöskään
vähästä hätkähdä, vaikka löytyy häneltäkin se oma pelkonsa. Hän suhtautuu
kylmän viileästi kaikkiin hölmöihin ympärillään oleviin ihmisiin (Tamaki,
kaksoset, isä). Toisaalta hän ei ole
kovin kokenut rakkaudessa ja häkeltyy huomatessaan, että hänkin voi tuntea jotain.
Ulkonäöllisesti tykkään eniten ensimmäisessä jaksossa
esiintyneestä nörtti-Haruhista, joka tuo vähän peräti mieleen oman ulkonäköni
tai olemukseni – ainakin oman käsitykseni siitä, millainen se on. En tiedä,
voinko sanoa samaistuvani Haruhiin, sillä hän on paljon kovempi mimmi kuin mitä
itse olen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti