22.5.2024

Popcult Day 2024

Viime viikonloppuna tuli pyörähdettyä Popcult Dayssa. Kyseessä oli siis yksipäiväinen tapahtuma Helsingin Suvilahdessa keskittyen pääasiassa länsimaiseen popkulttuuriin, mutta tietysti esikuvana on animeaiheiset conit. Vaikka ohjelmassa ei animea näkynytkään, niin taidekujalla ja cosseissa kyllä. Popcult on ainut vastaavankaltainen tapahtuma, ja koronan jälkeen tämä oli ensimmäinen kerta, kun se järjestettiin. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun se järjestettiin Suvilahden Tiivistämöllä ja sen ympäristössä, ja oli mielenkiintoista nähdä, miten paikka soveltuu tämänkaltaisen tapahtuman järjestämiseen. 


Päällimmäisenä tapahtumasta jäi mieleen se, kuinka vähän siellä oli ihmisiä. Tapahtumapaikkoja oli leviteltynä eri paikkoihin, joten ihmiset ehkä jakautuivat ohjelmasaleihin ja pihalle. Kuitenkaan edes taidekujalla (jonne oli vapaa pääsy) ei ollut missään vaiheessa tungosta. Ihmisiä kyllä oli, ja useat ohjelmat vetivät salit täyteen, mutta jotenkin tuntui, että sellainen muista coneista tuttu vilinä puuttui. Osittain väljyyden tuntuun saattoi vaikuttaa sekin, ettei yksittäistä "aulatilaa" tai paikkaa, johon ihmiset olisivat kerääntyneet, ei ollut. Tiivistämön ja muiden ohjelmatilojen välinen alue ei ollut omiaan hengailuun, joten hengailijatkin varmasti levittäytyivät kauemmas varsinaisesta tapahtumatilasta. 

Tuli pohdittua myös muita syitä (näennäiselle) yleisökadolle. Sinällään luulisi, että tällaiselle tapahtumalle olisi tilausta näin pitkän ajan jälkeen, mutta voi myös olla, että koronatauko tiputti jotkut kärryiltä. Liput maksoivat 20 euroa, ja yksipäiväisestä tapahtumasta tämä voi olla joillekin liian kova hinta. Hinta voi olla myös syy siihen, miksi perushengailijoita ei ollut paikalla. Hinta ja ohjelman laatu ehkä vetosivat vanhempaan yleisöön, jota taas on ehkä vähemmän kuin teinejä. Toinen mahdollinen syy verrattuna aiempiin Popculteihin voi olla se, ettei isoja fandomeita vain enää ole. Edellisinä vuosina Superwholock-fandomit olivat se pääasiallinen syy tapahtumien onnistumiseen. Supernaturalin ja BBC:n Sherlockin tilalle ei ole tullut samanlaista pitempää sarjaa, eikä Doctor Whossakaan ole Matt Smithin vuosien jälkeen ollut sellaista Tohtoria, joka saisi fanityttöjen pikkuhousut pyörimään jalassa. Tämän vuoden ohjelmassa ja taidekujalla näkyi Our Flag Means Death, Last of Us, Good Omens ja Sandman, jotka ovat potentiaalisia seuraajia, mutta niidenkin ilmestymistahti on sellainen, ettei samanlaista fani-ilmiötä ehkä synny. Kun jonkun sarjan 8-jaksoinen kausi lätkäistään kolmen vuoden välein yhtenä päivänä Netflixiin, niin samanlaista hypeä ei ehdi syntyä kuin vaikka 16-jaksoisen Supernaturalin airaaminen kerran viikossa tiettyyn aikaan, vuosi toisensa jälkeen. 

Conilootti.

No, yleisön vähyys tietysti oli kävijän näkökulmasta vain hyvä juttu. Missään vaiheessa ei haissut hiki, ei saanut kyynärpäästä taidekujalla ja ainoastaan vessaan tarvitsi jonottaa muutaman sekunnin verran. Ja ohjelmahan oli rautaista! Jos vielä yksi valittamisen/ihmettelyn aihe ennen ohjelmaan pureutumista, niin tapahtumakartassa sanottiin taidekujan kohdalla olevan myös myyntipöytäsali. Varsinaisia yrityksiä siellä ei kuitenkaan ollut, vaan kaikki olivat artesaaneja. Tämäkin vähän ihmetytti, että eikö oikeasti ketään saatu. Samaan aikaan oli Oulussa Kummacon, joten osa animemyyjistä varmaan oli siellä, mutta Helsingissä kuitenkin on monia aiheeseen liittyviä yrityksiä, joista olisi varmaan jonkun saanut paikalle. Eikö heitä oltu kysytty, vai oliko myytyjen lippujen vähyys karkottanut heidät? No, onneksi taidekujalta sai osteluhalut tyydytettyä. 

Ensimmäinen ohjelma oli kutsuvieras Anni K., jota odotin eniten. Alussa oli vähän nikottelua, kun vasta ohjelman alkamisen aikaan vänkärit rupesivat miettimään, mitähän tähän lavalle tarvitaan. Onneksi tekniikka saatiin nopeasti kuntoon. Ohjelma oli Tiivistämöllä eli tapahtuman suurimmalla lavalla, ja olikin siksi ainut niistä joissa itse kävin, joka jäi vajaaksi yleisöltään. Sama juttu kun kaikissa muissakin coneissa: kunniavieraille varataan se isoin sali, ihmiset eivät kuitenkaan lopulta tule paikalle, ja yleisö näyttää itseään pienemmältä suuressa salissa. Kyllähän siellä väkeä oli paikalla, mutta varmaan aikainen esitysaikakin vaikutti. Itse ohjelma ei sinällään minua koskettanut, koska se painottui vinkkeihin nettisarjakuvan tekijöille, mutta sieltä rivien väleistä kyllä oppi kaikenlaista. Sarjakuvantekijän elämä kuitenkin kiinnostaa, ja Anni K.n The Witch Door on aivan ihana sarjakuva.

Taidekujalla kiertelyn jälkeen vuorossa oli It’s crazy, it’s party! — Euroviisu-spek­taak­ke­lien lyhyt oppimäärä. Pitkäaikaisena euroviisufanina (Lordin voitto 2006 jätti pysyvän jäljen) oli ihanaa päästä ensimmäistä kertaa conissa kuuntelemaan euroviisuluentoa. Eikä se pettänyt! Pieni pelko oli, että homma menisi sellaiseksi "katsotaan euroviisuvideoita 45 min yhdessä"-tasoksi mutta onneksi ei! Videoita ei näytetty ollenkaan (oletettiin että kaikki ovat ne nähneet ja olivatkin), vaan sen sijaan viittä esitystä analysoitiin monelta eri kantilta. Oli tosi siistiä kuulla esitysten analyysiä hyvin erilaisista näkökulmista kuin mitä itse on niitä katsonut, esimerkiksi valotilanteet olivat minulle uusi juttu. Ehkä jatkossa kiinnittää niihin asioihin itsekin huomiota. Opin myös vähän enemmän arvostamaan Loreenin Euphoriaa, joka ei ole ollut minulle koskaan mikään lemppari. 

Samassa tilassa jatkui suoraan You either die a hero or… — fanituksen vaikutus arvoihin. Ohjelman kuvaus ei ehkä ihan vastannut sisältöä, mutta toisaalta siltä saatiin se, mitä varmasti valtaosa salissa olijoista olivat tulleet hakemaan: vertaistukea J. K. Rowlingin transfoobisiin kommentteihin. Tämäkin oikeastaan liittyy aiempaan spekulointiini fandomien kuolemasta: HP-fandom on malliesimerkki sellaisen tappamisesta itse kirjailijan toimesta. Luennolla oli tarkoitus miettiä eri kirjailijoiden ja heidän teostensa arvoja, mutta teokset käytiin aika pintapuolisesti läpi ja sen jälkeen pyydettiin keskustelua. Jokaisen kohdalla keskustelu kääntyi nopeasti J. K. Rowlingin törkytwiitteihin. Luento nojasi hyvin paljon siihen, että yleisöllä olisi sanottavaa. Onneksi oli, sillä muuten luento olisi kestänyt varmaan kolmasosan siitä, mitä sille oli varattu. 

Molemmat luennot vetivät salin täyteen, ja tulikin mietittyä, eikö saleihin olisi voitu tuoda vähän enemmän tuoleja. Varsinkin Rowling twiittaa -tukiryhmässä oli paljon väkeä lattialla istumassa ja seinien vierillä seisomassa, ja itsekin pääsin istumaan vain siksi, että olin 10 minuuttia ennen ohjelman alkua varaamassa paikkaa, ja silloinkin oli vain pari hajapaikkaa jäljellä. Luento oli vieläpä samaan aikaan Cosplay Catwalkin kanssa. Eikö tuoleja vain ollut, vai oltiinko lippujen myyntimäärästä arvioitu luentosalien suosiota alakanttiin?

Nanoreality

Viimeisenä ohjelmana oli vielä Unreality-kuoron subunitin Nanorealityn sekä Another Castlen esitysten vuoro. Nämä vetivät Tiivistämön täyteen, ja se olikin varmaan (Cosplay Catwalkin lisäksi) sellainen hetki, jolloin eniten kävijöitä oli samassa paikassa. Kuorot ja muut musiikkiesitykset ovat minulle sellaisia, joita ei voi jättää väliin, joten aika moneen kertaan oli varsinkin Another Castle tullut jo nähtyä. Tällä kertaa täytyy myöntää, että Nanoreality yllätti, sillä pienemmästä koostaan huolimatta ääntä lähti. Another Castlella tuntui parissa kappaleessa, ettei sanoista oikein saanut selvää, vähän kuin olisi ollut miksaus pielessä. Tulen silti seuraavaankin esitykseen, kun sellainen sattuu conissa olemaan.

Tapahtumana Popcult Day oli oikein kiva conikauden aloitus. Mitään suurempaa valituksen aihetta ei ollut. Ohjelmassa olisi ollut paljon muutakin mielenkiintoista, mutta kaikkea ei vain ehtinyt nähdä. Ne, mitkä näin, eivät pettäneet. Tapahtumapaikkana Tiivistämö/Suvilahti ei ehkä ollut ihan optimi tämäntyyppiselle tapahtumalle. Tilat itsessään olivat ihan hyvät, mutta niiden sirpaloitumisen takia conifiilis jäi latteaksi. Popcultin menneistä tapahtumapaikoista paras on ollut Marina Congress Center. Toivottavasti tekijöitä ja kävijöitä riittäisi vielä tällaisellekin tapahtumalle, koska monet muutkin aiheet kuin anime ansaitsevat saada conikohtelun. Toivotaan, että jatkossa nähdään myös täysiverinen, kaksipäiväinen Popcult.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti