Luukku 8: Tyki Mikk

Tyki Mikk on ollut Zoron, L:n, Shikamarun ja Royn ohella sellainen hahmo, jota olen fanittanut jonkun aikaa ihan täysillä. Ennen Tykin ilmestymistä sarjaan lempihahmoni oli Lavi, mutta hän unohtui aika äkkiä Tykin ja muiden Noahien myötä. Tykin lisäksi ylipäänsä koko perhe on hauska ilmestys kaikkine persoonallisuuksineen ja kinasteluineen. Se on toisaalta hyvin julma, mutta samalla humoristinen vastustaja. Tykkään yllättäen myös Roadista, joka ei luonteensa puolesta aluksi vaikuta kovin miellyttävältä kakaralta.

Luukku 7: Yuki Nagato

Katsoin Haruhi Suzumiyan melankolian jo monia vuosia sitten, joskus ennen sen toisen kauden tuloa. Silloin en ihan ymmärtänyt sarjan lumoa, sitä, miksi ihmiset niin kovasti pitivät siitä. En tainnut ymmärtää sarjaa itseäänkään ihan täydellisesti vielä silloin, monet selittelyosiot menivät kokonaan ohi.

Pari vuotta sitten katsoin sarjan uudestaan ja samaan syssyyn vielä toisen kauden ja leffankin. Silloin ymmärsin, mikä sarjassa oli niin hienoa. Tai ei ehkä niinkään. Enemmin löysin siitä jotain sellaista, mistä itse pidän, ja se on sarjan maailma ja ”juoni”. Monilla muilla sarjassa tuntuu olevan pääasiana hahmopalvonta, minkä kyllä ymmärrän myös, mutta itse olen eniten kiinnostunut kaikesta siitä, mitä sarjassa oikeasti tapahtuu. Tekisi mieli joskus lukea ranobetkin. Olisihan se kiva saada anime lopuistakin tarinakaarista, mutta en tiedä mikä on KyoAnin kanta tähän.

Ei sillä, kyllähän sarjassa on todella hyvät hahmot. Varsinkin Kyon, Koizumi ja Yuki miellyttävät. Näistä kuitenkin pidän eniten Yuki Nagatosta. Hänen hiljainen ja vähän jäinen olemuksensa toimii hyvin kontrastina Haruhin kaoottiseen rellestykseen. Endless Eight ja Disappearence syvensivät hahmoa entisestään. Yuki on myös yksi niistä harvoista hahmoista, joita olen joskus suunnitellut cossaavani. Jonkinasteista pientä samaistumista siis ilmeisesti tunnen.

Luukku 6: Nuuskamuikkunen

Itsenäisyyspäivän kunniaksi täytyy tietysti ottaa suomalainen hahmo! Muumeja ja Nuuskamuikkusta tuskin tarvitsee esitellä kenellekään. Itsekin katsoin jo pienenä Muumeja, ja varsinkin ne muutamat kasetille nauhoitetut jaksot ovat jääneet mieleeni niin hyvin, että tässä vuosi-pari sitten uudelleenkatselun aikaan huomasin osaavani niiden jaksojen repliikit ulkoa. Silloin pienenä tykkäsin tietysti kaikista hahmoista, ja Pikku Myy ihastutti pippurisella asenteellaan – ja ihastuttaa toki edelleen. Pidän silti Nuuskamuikkusta kaikista rakkaimpana hahmona.

 

Luukku 5: L

Death Note oli jossain vaiheessa pitkänkin aikaa yksi lempianimangasarjoistani. Sen monimutkainen juoni räjäytti yläasteikäiset aivoni. Juonen ja teemojen lisäksi Death Notessa miellytti tietysti myös hahmot.

Sarjan alussa lempihahmoni oli L. Tämäkin hahmo on nero, jonka älyä ihailin. Lisäksi hän on todella kummallinen hahmo istumistavoiltaan ja ulkonäöltään.

Luukku 4: Haruhi Fujioka

Ouran High School Host Club oli toinen shoujosarja, johon tutustuin. Vaikka kyseessä onkin käänteishaaremi, on sen pojista vaikea valita suosikkia. Se johtuu ennemminkin siitä, että he kaikki ovat niin ihania kuin siitä, ettei kukaan miellyttäisi. Ouran on muutenkin sarja, jonka kaikista hahmoista pidän. Myös sivuhahmot Kasanoda ja Nekozawa iskevät, mutta ovat harmillisesti vain sivuhahmoja.

Luukku 3: Roronoa Zoro

Kolmas animeharrastuksen alkuaikojen ”ihastus” oli Roronoa Zoro One Piecesta. One Pieceen tutustuin yllättäen mangan ja kirjaston kautta, tosin se yksinäinen ykköspokkari jäikin ainoaksi lukemakseni. Tähän päivään mennessä olen ehtinyt katsoa vähän reilu kolmesataa jaksoa, mutta varsinkin alkuaikoina jaksoja tuli ahmittua hirveällä vauhdilla.

Luukku 2: Shikamaru Nara

Fullmetal Alchemistin jälkeen seuraavia katsomiani animesarjoja oli Naruto. Hävettää myöntää, että aloin katsoa sitä Sasuken takia. Satuin näkemään Youtubessa jonkun Naruto-AMV:n, jossa vilahti Sasuke ja ajattelin, että siinäpä coolin näköinen poika. Päädyin tsekkailemaan sarjasta muitakin tietoja ja lopulta sitten ensimmäistä jaksoa. Sasuke ei lopulta ollutkaan niin kiinnostava kuin luulin vaan unohtui varsin äkkiä. Sen sijaan aion paljastaa, kuinka nimimerkkini sai alkunsa.

Luukku 1: Roy Mustang

Päätin tänä vuonna matkia muita animebloggaajia ja tehdä itsekin joulukalenterin. Kun aloin miettiä joulukalenteriaiheita, ensimmäiset vaatimukset olivat a) helppous ja b) helppolukuisuus. Aina, kun joulukuu alkaa ja kalentereita putkahtelee joka puolelta, ajattelen että jes, ihanaa, kaikki kirjoittavat kivoista aiheista ja tässäpä on mukavaa tekemistä koko kuukaudeksi. Menee viisi päivää, enkä enää edes avaa kalenteripostauksia niiden runsauden vuoksi. Siispä haluan itse kirjoittaa lyhyitä ja helppo- sekä nopealukuisia postauksia.

Aihevaihtoehtoja oli kolme: lempihahmot, lempisarjat sekä lempiopeningit. Lempihahmot voitti lopulta äänestyksen, johon sai ottaa osaa syyskuun ajan.

Käsittelen tässä osittain sellaisia hahmoja, jotka ovat joskus jotenkin sykähdyttäneet (vaikka eivät välttämättä enää yhtä paljon). Osittain mainitsen myös sellaisia hahmoja, joihin ei välttämättä ole syntynyt niin suurta tunnesidettä, mutta jotka ovat subjektiivisesti katsottuna todella hyvin rakennettuja. Joissakin luukuissa saattaa lymyillä useampikin hahmo samasta sarjasta. Hahmot eivät ole paremmuusjärjestyksessä, ennemminkin tutustumisjärjestyksessä.